EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset.
EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta:
- Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.
- Tutkimuspainotteiselle puiteohjelmalle (Horisontti Eurooppa) esitetään jatkoa, toteutettuna osana kilpailukykyrahastoa. Valtaosa nykyisen puiteohjelman rahoituksesta on mennyt tutkimukseen, mutta myös suomalaiset yritykset ovat onnistuneet kotiuttamaan rahoitusta hyvin. Eritoten puiteohjelman 2-pilari on palvellut Suomea onnistuneesti.
EK pitää erinomaisena sitä, että nämä kaksi rahoituslähdettä halutaan tulevalla MFF-kaudella kytkeä vahvasti yhteen. Näin voitaisiin parhaimmillaan kattaa yritysten koko innovaatioelinkaari aina teolliseen käyttöönottoon ja kaupallistamiseen asti.
EK:n ratkaisut, kuinka kilpailukykyrahoitus käännetään talouskasvuksi
EU on oikealla asialla, kun se on kuromassa kiinni investointivajetta. Rahoituksen määrää tärkeämpää on kuitenkin se, mitä tuloksia sillä aikaansaadaan, arvioi EK:n johtava asiantuntija Joanna Tikkanen:
”Kilpailukykyrahastolle ehdotetut strategiset painopisteet on valittu viisaasti: puolustusteollisuus, puhdas siirtymä, digitalisaatio ja biotalous ovat keskeisiä Euroopan talouskasvun ja globaalin kilpailukyvyn kannalta. Ne ovat myös aloja, joissa Suomella on merkittäviä vahvuuksia”.
Kriittisiä tavoitteita MFF-neuvotteluissa:
- Kilpailukykyä koskeva rahoitus on kilpailutettava ja myönnettävä aidon paremmuuden perusteella
Ratkaisevaa on se, kuinka varat kohdennetaan: ohjataanko EU-rahoitusta Euroopan parhaiden hankkeiden toteuttamiseen vai yritetäänkö sillä päinvastoin kiriä takamatkalla olevia.EK vaikuttaa voimallisesti sen puolesta, että kilpailukykyrahoituksen pääsäännöksi saataisiin kilpailullisuus siten, että rahoitusta myönnettäisiin hankkeiden aidon paremmuuden perusteella. - Riittävä rahoitus kaupallistamisvaiheelle
EK peräänkuuluttaa riittävää fokusta innovaatioketjun ratkaisevaan kaupallistamisvaiheeseen. Investoinnit valuvat hukkaan ja talouskasvun hyödyt jäävät saamatta, jos t&k-toiminnan tuloksia ei saada onnistuneesti markkinoille.
Suomen veturihankkeiden rahoitusmalli kiinnostaa nyt Brysselissä
Komissio kaavailee kilpailukykyrahaston yhteyteen erityistä EU Tech Frontrunners -mallia, jolla rahoitettaisiin kärkiyritysten ja niiden kumppaneiden toteuttamia kunnianhimoisia yhteishankkeita.
”EK tarjoaa EU Tech Frontrunners -mallin valmistelijoille esikuvaksi Suomessa kehitettyä veturihankerahoitusta, jota Business Finland on kanavoinut. Veturiyritysten kumppaneina sadat pk-yritykset, startupit ja tutkimuslaitokset ovat päässeet mukaan rakentamaan maailmanluokan innovaatiohankkeita”, toteaa EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.
Jos suomalaisen esikuvan vahvuudet saadaan toteutumaan EU-tasolla, voi EU Tech Frontrunners -rahoitus auttaa kokonaisten arvoketjujen skaalautumista ja kansainvälistä menestystä. Avainasemassa senkin osalta on rahoituksen kilpailullisuus.
