EU:lta vihreää valoa bioenergialle; energiatehokkuudelle 30 prosentin sitova tavoite

EK:n mukaan on perusteltua, että energia- ja ilmastopolitiikkaa kehitetään johdonmukaisena kokonaisuutena ja että EU:n yhteinen energiaunioni etenee. Komission esitykset tukevat myös Suomen elinkeinoelämän tavoitteita bioenergian kestävyyden, biopolttoaineiden edistämisen sekä sähkömarkkinoiden kehittämisen suhteen.

Komissio on julkistanut ehdotuksensa EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uudistuksiksi, joilla Eurooppa toteuttaa myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita vuodelle 2030.

Bioenergian kestävyydelle järkevät pelisäännöt

Suomen kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on bioenergian kestävyyspolitiikan määrittely. EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström pitää hyvänä sitä, että jäsenmaiden olemassa olevat metsänhoidon käytännöt otettaisiin huomioon kestävyystarkastelussa.

– Suomelle tämä tarkoittaa, että nykyiset metsänhoidon kestävyyttä osoittavat käytäntömme riittäisivät täyttämään bioenergian puuraaka-aineen kestävyysvaatimukset ainakin mahdollisen lakipäivityksen jälkeen. Suomen huoleksi kuitenkin jää kesällä esitetty ns. LULUCF-asetusehdotus koskien maankäytön ilmastovaikutuksia. Sen ongelmana on hiilinielujen laskentasäännöt, jotka syrjivät maamme aktiivista ja kestävää metsänhoitoa.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta jatketaan

Liikennepolttoaineisiin tulee komission esityksen mukaan sisällyttää bioainesta kaikissa jäsenmaissa vuoden 2020 jälkeenkin, mikä on elinkeinoelämän tavoitteiden mukaista. On kuitenkin harmi, että EU:n tavoitetaso on erittäin vaatimaton verrattuna Suomen hallituksen juuri asettamaan biopolttoaineiden 30 prosentin jakeluvelvoitteeseen, huomauttaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.

– Kesällä komissio määritti jäsenmaille tavoitteet koskien liikennettä ja muita päästökaupan ulkopuolisia sektoreita: Suomen päästövähennystavoite on 39 prosenttia muiden jäsenmaiden tason vaihdellessa 0 ja 40 prosentin välillä. Nyt myös biopolttoainelinjauksissa on syntymässä isot erot maiden välille. Nämä molemmat vaikuttavat jäsenmaiden keskinäiseen kustannustasoon ja kilpailukykyyn.

Ilmastopolitiikkaan rinnakkaisia, sitovia tavoitteita

Komissio esittää kiristystä EU-maiden aiemmin sopimaan energiatehokkuustavoitteeseen. EU-tason tavoite vuodelle 2030 muutettaisiin sitovaksi ja sitä nostettaisiin 27 prosentista 30 prosenttiin. Tämä vaatii merkittävää lisäpanostusta energiatehokkuusinvestointeihin, huomauttaa EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki:

– Komission ehdotus lisää ilmastopolitiikan kokonaiskustannusta, koska siinä mennään entistä kauemmaksi yhden sitovan tavoitteen (=päästövähennystavoite) tavoitteesta.  Energiatehokkuustavoitteen kiristäminen heikentää täten esimerkiksi päästökaupan toimivuutta.

Komissio esittää jatkoa nykykäytännölle, jonka mukaan jäsenmaan tulee saavuttaa joka vuosi 1,5 % energian säästö loppuenergian myynnissä. Velvoite ei ota huomioon lähtötasojen tai säästömahdollisuuksien eroja eri maissa. Hyvä puoli kuitenkin on, että sen toteuttamisessa saanee käyttää jatkossakin menestyksekkäiksi osoittautuneita yritysten vapaaehtoisia energiatehokkuussopimuksia, joiden jatkumisesta on Suomessa juuri sovittu vuoteen 2025 saakka.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä esitetään muun muassa velvoitetta varustaa uudet rakennukset sähköautojen latauspisteillä, mikä kannustaa sähköautoilun lisäämiseen.

Komissio ohjaamaan myös kansallisia tavoitteita

EU:n ilmastopolitiikkaan esitetään uutta rinnakkaista ohjausta myös sitä kautta, että komissio haluaa jäsenmaiden asettavan lukuisia kansallisia tavoitteita energian tuotannolle ja käytölle. Niistä edellytetään myös yksityiskohtaista raportointia, minkä pohjalta komissio seuraisi edistymistä antaen jäsenmaille tarvittaessa toimenpideohjeita.

EK:n mukaan on positiivista, että EU määrittää yhteisiä pelisääntöjä ja lisää läpinäkyvyyttä jäsenmaiden välillä. Nyt mittarit ja raportointi vaikuttavat Mikael Ohlströmin mukaan kuitenkin varsin raskailta ja yksityiskohtaisilta:

– Esimerkiksi energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyviä mittareita ulotettaisiin sektori- ja jopa teknologiatasolle saakka. Menettely olisi sääntelyn purun näkökulmasta heikennys. Kansallisella vastuulla oleviin toimenpiteisiin ei tarvita komission pitkälle menevää puuttumista.

Sähköntuotannossa kohti avoimia yhteismarkkinoita

Sähköntuotannossa edetään markkinaehtoisempaan suuntaan, sillä kaikella uusiutuvalla energialla ei olisi sähkömarkkinoilla enää automaattista suosituimmuusasemaa. Tämä on EK:n mukaan viisas esitys, sillä uusiutuvan energian tähänastinen siirtovelvoite on ajanut muuta energiantuotantoa kannattavuusongelmiin vaarantaen myös toimitusvarmuutta sähkön kulutuspiikkien aikana. Komissio haluaa edistää myös sähkön kysyntäjoustoa.

Tutustu tarkemmin komission esityksiin