Itäisestä Suomesta erityistalousalue – elinkeinopolitiikan pilotit käyntiin

25.03.2024

EK on julkistanut puheenjohtajansa Harri Bromanin johdolla suositukset kuuden maakunnan päättäjille ja Suomen hallitukselle siitä, kuinka itäisen Suomen talous ja elinvoima saadaan kääntymään kasvuun. Erityistalousalueen ytimessä ovat ketterästi toteutettavat pilotit, joilla avataan investointien ja yrityskasvun pullonkauloja sekä vahvistetaan infraa. EK esittää erityislähettilästä, jonka johdolla kuuden maakunnan synergiat saataisiin maksimoitua.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkistanut toimenpideohjelman kattaen kuusi maakuntaa: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.

”Itäisen Suomen tilanne on vakava ja poikkeuksellinen – niin talouden kuin turvallisuuden valossa. On koko maan ja myös EU:n etu, että itäinen Suomi säilyy elinvoimaisena ja asuttuna. Keinot kasvukäänteeseen löytyvät, kun voimat yhdistetään alueellisesti, kansallisesti ja EU-tasolla”, korostaa EK:n puheenjohtaja Harri Broman.

Tavoitteena terveesti kasvavat yritykset, jotka tuottavat Suomelle lisää BKT:tä

Ilman erityistoimia itäinen Suomi ei nouse – siksi siitä on tehtävä erityistalousalue, esittää Harri Broman:

”EK:n ajattelussa erityistalousalueen ytimessä on yritystoiminnan kiihdyttäminen: toimet tähtäävät siihen, että itäiseen Suomeen syntyy terveesti kasvava talous, joka luo kansantalouteen lisää BKT:tä. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää myös julkisen vallan vetoapua – Suomen hallituksen rooli on aivan keskeinen jo huhtikuun kehysriihestä alkaen.”

Erityistalousalue toteutuisi neljän kokonaisuuden kautta:

  • EU-rahoitusta itäiseen Suomeen. Suomen on rakennettava yhteistyötä Baltian maiden ja Puolan kanssa, jotta EU:hun saataisiin rahoitusväline vahvistamaan Venäjän rajanaapurimaiden strategista asemaa. On löydettävä keinot myös siihen, kuinka nykyisen EU-rahoituskauden käyttämättömiä varoja pystytään hyödyntämään itäisen Suomen hyväksi.
  • Investoinnit energiaan ja vihreään siirtymään. Päivitetään Fingridin kehittämissuunnitelmaa uuden kantaverkon saamiseksi itäiseen Suomeen. Perustetaan investointinyrkki houkuttelemaan investointeja ja vauhdittamaan hankkeiden luvitusta.
  • Yhteydet kuntoon digissä, liikenteessä ja matkailussa. Parannetaan lentoyhteyksiä, lisätään panostuksia matkailuun ja toteutetaan 5-vuotinen laajakaistaohjelma, joka mahdollistaa monipaikkaisen työnteon.
  • Mittelstand-yrittäjyyttä, pilotteja ja kokeilukulttuuria. Toteutetaan yritysten kasvua vauhdittavia pilotteja, joilla ratkaistaan osaajapulaa, helpotetaan omistajanvaihdoksia sekä parannetaan yrityspalvelujen ja rahoituksen saatavuutta.

Erityislähettiläs johtamaan kokonaisuutta laajoin valtuuksin

Kaiken keskiössä on yhteistyö ja joukkuepeli. On tärkeää hyödyntää synergiat kunta- ja maakuntatasolta aina Euroopan unioniin asti, yksityinen ja julkinen sektori yhdessä.

EK esittää erityislähettilään nimittämistä laajan toimenpidekokonaisuuden johtamiseksi. Erityislähettilään tehtävänä on pääministerin ja valtioneuvoston alaisuudessa johtaa ja koordinoida alueen toimijoiden yhteistyötä sekä varmistaa maakuntien yhteisten tavoitteiden toteutuminen Suomessa ja EU-tasolla.

Yli kolmannes työnantajista ennakoi merkittäviäkin talousvaikutuksia

Yritysten rooli on kasvukäänteen ytimessä. EK:n yrityskyselyn mukaan itäisen Suomen yritykset ovat vahvasti sitoutuneita yhteisiin talkoisiin. Yli kolmannes alueen työnantajayrityksistä ennakoi taloudellisen aktiviteetin merkittävää kasvua, mikäli EK:n esittämät toimenpiteet toteutuvat.

Tarkemmat tiedot EK:n julkaisusta:
Itäisestä Suomesta erityistalousalue -raportti