Kasvuyrittäjyys pirstaloituu

Voimakas kasvu syö kannattavuutta

Suomessa on suhteellisen vähän voimakasta kasvua tavoittelevia pk-yrityksiä. Vähintään 30 prosentin vuosittaiseen liikevaihdon kasvuun pyrkiviä on työnantajayrityksistä vain 10 prosenttia. Sen sijaan maltillista, vähintään 10 prosentin, kasvua tavoittelee puolet kaikista työnantajayrityksistä. Kasvuyrittäjyyden muodoista erityisesti portfolioyrittäjyys, jossa yrittäjä omistaa useamman yrityksen, on suomalaisyrittäjille tavanomaista.

Tiedot käyvät ilmi EK:n ja Nordean omistaja- ja kasvuyrittäjyystutkimuksesta, johon vastasi lähes tuhat yrittäjää ja yritysjohtajaa. Tutkimuksessa maltillisia kasvajia esiintyi tasaisesti yritysten elinkaarella. Voimakkaat kasvutavoitteet taas olivat yleisimpiä yritystoiminnan alkutaipaleella. Toimialoittain kasvuhakuisia yrityksiä oli eniten liike-elämän palveluissa, mutta paljon myös perinteisessä vientiteollisuudessa.

Maltillisista kasvajista peräti 79 prosenttia ylsi voitolliseen tulokseen ja vain 11 prosenttia oli tappiollisia. Voimakkaista kasvajista puolestaan 67 prosenttia oli voitollisia ja noin 20 prosenttia teki tappiota. Voimakas kasvu vaatiikin usein merkittäviä taloudellisia investointeja ja voi nakertaa yritysten kannattavuutta.

Portfolioyrittäjyydestä moninkertaista kasvua

Moni työnantajayrittäjä hakee kasvua perustamalla tai ostamalla uuden yrityksen alkuperäisen rinnalle. Tällöin yksittäisen yrityksen tavoitteena voi olla markkina-aseman säilyttäminen, vaikka taustalla vaikuttava yrittäjä saattaa olla erittäin kasvuhakuinen. Tilanne on tavallista erityisesti alueilla, joilla yksittäisen yrityksen kasvumahdollisuudet ovat syystä tai toisesta rajalliset.

Tutkimukseen osallistuneista yrittäjistä peräti neljännes oli portfolioyrittäjiä, jotka omistivat useamman yrityksen samanaikaisesti. Erityisesti perheyrittäjien parissa portfolioyrittäjyys oli yleistä. Kaikista portfolioyrittäjistä jopa 72 prosenttia piti itseään myös perheyrittäjänä. Alueellisesti portfolioyrittäjiä esiintyi suhteellisesti eniten Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Yrittäjiä, joilla oli yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä, löytyi yleisimmin kuljetusalalta, matkailu- ja ravintolapalveluista sekä liike-elämän palveluista.

Pk-yrityksille räätälöity kasvuohjelma

Tutkimus osoittaa selkeästi kasvuyrittäjyyden ja kasvuyritysten monimuotoisuuden, jota ei ole osattu riittävästi huomioida elinkeinopolitiikassa. Usein pienyrittäjiä aliarvioidaan työllistäjinä, koska tarkastelut kohdistuvat yksittäisiin yrityksiin. Fokusta tulisi suunnata yrittäjän kokonaistoimintaan, sillä tutkimuksen mukaan omistettujen yritysten korkea lukumäärä on usein seurausta juuri kasvutavoitteiden toteuttamisesta.

Alkuvaiheen nopeiden kasvajien rinnalla elinkeinopoliittisia toimia tulisi kohdentaa myös maltillisiin ja kannattavaan kasvuun pystyviin pk-yrityksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tehokkaiden verokannusteiden ja räätälöityjen rahoitusratkaisujen luomista erilaisille kasvukynnyksille. Lisäksi perintö- ja lahjaverotusta pitäisi keventää, jotta nuorempi sukupolvi ja tutkimuksen perusteella myös kasvuhakuisempi yrittäjäpotentiaali saadaan mukaan uudistamaan vanhentuvaa yrityskenttää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin monipuolisesti myös erityyppisten yritysten johtamista, kansainvälistymistä ja rahoittamista.

Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa -julkaisu (pdf)

Lisätietoja:

PK-johtaja Pentti Mäkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, puh. 09 4202 2604

Asiantuntija Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, puh. 040 861 4582