Kehysriihi 2021: Työllisyystoimet jäivät vajaiksi – velkaantuminen jatkuu 

Työllisyyspäätökset jäivät kehysriihessä auttamattoman vajaiksi ja paluu kehysraameihin siirtyy. Velkaantuminen syvenee entisestään ja uskottavuus hallituksen julkisen talouden linjaan horjuu.

– Hallitus asetti itselleen tavoitteen 80 000 uudesta työpaikasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Tuosta tavoitteesta ollaan kehysriihen jälkeen kaukana. Kehysriihen työllisyysvaikutukset on arvioitu eri ministeriöissä. Aiemmin todentaminen on ollut valtiovarainministeriön vastuulla. Tämä heikentää nyt esitettyjen työllisyyslukujen luotettavuutta. Päätösten julkista taloutta tasapainottava vaikutus jää huomattavan vähäiseksi, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.

Hallituksen tulee syksyn budjettiriihessä ryhdistäytyä ja tehdä uusia päätöksiä, joilla luodaan yksityisille yrityksille edellytyksiä tarjota uusia työpaikkoja. Se on ainoa tapa katkaista velkaantuminen, vaikka talouskasvusta saadaankin vetoapua.  

– Työmarkkinauudistusten osalta kehysriihi oli todellinen mahalasku. Yritysten kovasti kaipaama paikallisen sopimisen edistäminen ei ollut työllistämistoimissa mukana. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen kannustavammaksi jäi uupumaan. Näillä toimilla olisi ollut iso merkitys työllisyyden parantamiselle, Häkämies sanoo.

Oli tärkeää, että velkaantumisen katkaisu ja paluu terveen talouden tielle nousi kehysriihessä esille. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hallituksen enemmistö on edelleen valmis lisävelan ottamiseen ja laskun siirtämiseen tuleville sukupolville. Tämä on äärimmäisen huolestuttavaa. 

Sähköistämisen tuesta saatiin yritysten kannalta myönteinen päätös, joka helpottaa myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Hallitus käynnistää selvityksen niin sanotun Viron veromallin käyttöönotosta. On tärkeää, että hallitus ohjaa työtä määrätietoisesti niin, että investointeihin kannustava veromalli voidaan ottaa käyttöön. Investointiluvituksen sujuvoittaminen ja määräajan asettaminen luvituksille ovat oikeita tavoitteita.  

Lähdeveron mahdollinen käyttöönotto vaikeuttaa suomalaisyritysten rahoituksen hankintaa. Vero iskisi erityisesti suomalaisiin eläkeyhtiöihin ja nostaisi työeläkemaksua tai loisi painetta eläkkeiden leikkaamiseen.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on riittävällä, nykyistä merkittävästi korkeammalla tasolla. Rahoituksen varmistaminen edellyttää EU-elpymispaketin hyväksymistä.  

 – Olemme huolissamme elpymispaketin käsittelystä eduskunnassa. Vaikka elpymispaketti on kaukana täydellisestä, sen kaataminen EU-tasolla olisi Suomelta dramaattinen teko, Häkämies muistuttaa. 

 Elpymispaketilla on tarkoitus kiihdyttää kasvua koronan jälkeen ja uudistaa taloutta kestävän kehityksen ja digitalisaation suuntaan. Myös suomalaiset yritykset voivat päästä osaksi tätä kasvua.  

 – Jos eduskunnan kanta johtaa siihen, että Suomi yksin kaataa paketin, ajaa se Suomen pysyvästi sivuraiteelle EU:ssa, jolla on valtavia seurauksia Suomelle ja suomalaisille yrityksille, Häkämies jatkaa.