Miten johtaa varttuneempia työntekijöitä?
Ikäohjelmat ja ikäjohtaminen ovat nousseet viime aikoina voimakkaasti esille. Tähän ovat olleet syynä työikäisen väestön keski-iän nousu ja työelämään tulevien ikäluokkien pienentyminen. Kykyä johtaa kokeneempia työntekijöitä lisäävät myös työurien pidentyminen ja huoli varttuneiden työntekijöiden työllistymisestä.
Ikäkeskustelun yhteydessä on puhuttu lähinnä ikääntymiseen liittyvistä negatiivisista asioista kuten suorituskyvyn laskusta, työtehon alenemista ja ikääntyneiden työntekijöiden kokemasta syrjinnästä.
– Positiivinen näkökulma on turhaan liitetty vain nuoruuteen. Vaikka nuoret hallitsevat usein vaikkapa informaatioteknologian paremmin, suurten kokonaisuuksien analysointi käy kokeneelta työntekijältä parhaiten. Eri-ikäisyys työpaikalla onkin voimavara, joka oikein johdettuna mahdollistaa yrityksen menestymisen, EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk toteaa.
Työkaariajattelun mukainen ikäjohtaminen on erityisesti työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista, jossa eri elämänvaiheiden erityispiirteet otetaan huomioon. Johtamisessa tarvitaan työyhteisön syvällistä ymmärtämistä, erilaisuuden hyväksymistä ja eri ikävaiheisiin liittyvien kuormitustekijöiden hallitsemista.
– Ikääntyvien työtekijöiden huomioon ottamisen tulee lähteä työpaikan tarpeista ja se on kytkettävä osaksi koko henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointitoimintaa, Schugk painottaa.
Työturvallisuuskeskus (TTK) on julkaissut ikäjohtamisen tueksi sähköisen työkaarityökalun. Tämä kannustaa työpaikkoja arvioimaan ja kehittämään työpaikan toimintatapoja niin, että ne tukevat työuria niiden alussa, keskellä ja lopussa. Huomioimalla työuran kaikki vaiheet tuetaan yksilöiden työkykyä ja lisätään tuottavuutta ja hallittua uudistumista työelämän muutosten keskellä. Myös työhyvinvointi paranee, kun toiminta nojaa eri-ikäisten vahvuuksiin ja tiiviiseen yhteistyöhön.
– Sähköisen työkaarityökalun avulla voi arvioida, kuinka suunnitelmallisesti työuran ja työssä jatkamisen kysymyksistä työpaikalla puhutaan, miten kattavasti ammattitaitoa ylläpidetään, palvelevatko työaikajärjestelyt sekä työnantajan että työntekijöiden tarpeita ja kuinka kattavasti terveellisiin elämäntapoihin kiinnitetään huomiota, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jarna Savolainen kertoo.
Työkaarimallin tavoitteena on ottaa ikäohjelmat tai niiden elementit osaksi työpaikkojen hyviä johtamiskäytäntöjä. Tavoitteena on, että työn tekeminen kaikissa ikävaiheissa sujuisi sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta mahdollisimman hyvin ja tuottavasti.
Lisätietoja:
Jan Schugk, EK:n asiantuntijalääkäri, puh. 040 594 1448
Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija, puh. 040 561 2022
Minna Lundström, Työhyvinvoinnin asiantuntija, Veritas Eläkevakuutus, puh. 045 1393 634
