Oppisopimuskoulutusta uudistetaan – koulutussopimuksesta oppisopimuksen rinnalle ei-työsuhteinen koulutusmuoto

Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävä koulutuspoliittinen uudistus ja yksi maan hallituksen kärkihankkeista. Oppisopimuksen monipuolisen käytön lisääminen ja ei-työsopimussuhteisen koulutussopimusmallin käyttöönotto ovat tärkeä osa ammatillisen koulutuksen reformia. Opiskelijoiden ammattitaidon kehittymisen kannalta työpaikalla tapahtuvalla oppimisella on keskeinen merkitys.

Keskusjärjestöt ovat uudistamassa työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä tukemassa nuorten ja maahanmuuttajien vahvan ammattiosaamisen kehittymistä, joka mahdollistaa nopeammat siirtymät työelämään. Tämä edistää työllistymistä myös pitkällä tähtäimellä.

Ammatillisen koulutuksen reformin edetessä keskusjärjestöt tulevat uudistamaan suosituksensa työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämisestä. Se tulee kattamaan ammatillisen koulutuksen reformin myötä tulevat muutokset työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun toteutusta ja vastuita tulee selkeyttää. Lisäksi tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen kesken.

Keskusjärjestöt valmistelevat esitykset tarvittavista muutoksista oppisopimuskoulutuksen monipuolisen käytön lisäämiseksi ja oikeudellisten esteiden purkamiseksi sekä joustavien koulutuspolkujen mahdollistamiseksi. Oikeudellisten esteiden purkamisen osalta esitykset ovat valmiina 30.6.2016 mennessä.

Oppisopimuksen rinnalle tarvitaan ei-työsopimussuhteinen koulutusmuoto, koulutussopimus, josta ei makseta palkkaa. Jotta työnantajien kynnystä solmia oppisopimus voidaan madaltaa, koulutussopimus voi toimia oppisopimuksen ei-työsopimussuhteisena ennakkojaksona. Kaikkien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tulee olla koulutuksen järjestäjän kirjoilla ja opiskelijahuollon palveluiden piirissä. On tärkeää, että opiskelijalla on koulutuspaikka, mikäli oppisopimus tai koulutussopimus syystä tai toisesta keskeytyy.

Ammatillisessa koulutuksessa tulee rakentaa maahanmuuttajille soveltuvia nopean työelämään siirtymisen malleja, joissa yhdistyvät kielikoulutus sekä työllistymisen edellyttämä ammattitaito. Koulutuskokonaisuudet tulee rakentaa siten, että pohjana ovat alan perustutkintojen ydinosaamisen sisältävät tutkinnon osat. Koulutuskokonaisuudet olisi mahdollista suorittaa oppilaitosmuotoista koulutusta, koulutussopimusta ja oppisopimusta hyödyntäen tai näiden yhdistelmänä. Tavoitteena on, että henkilö voi myöhemmin jatkaa opiskelua ammatilliseen perustutkintoon esimerkiksi työn ohessa.

Koska ammatillisen koulutuksen reformi astuu voimaan vasta vuonna 2018, on tarpeen käynnistää pilottihankkeita ei-työsopimussuhteisen koulutussopimuksen osalta maahanmuuttajien nopean työllistymisen tukemiseksi.

Lisätietoja:

EK, johtaja Riikka Heikinheimo, p. 046 922 9692
Kirkon työmarkkinalaitos, neuvottelupäällikkö Oili Marttila, p. 050 574 1710
SAK, johtaja Saana Siekkinen, p. 040 834 5030
STTK, johtaja, Jukka Ihanus p. 050 463 9929