Pk-Pulssi: 5000 suomalaisyritystä joutunut vetäytymään vientitoiminnasta koronakriisin johdosta

Koronakriisin vaikutus näkyy kielteisimmin pk-sektorin kasvuaikomuksissa ja vientitoiminnassa. Kansainvälistä kauppaa tekevien työnantajayritysten määrä on pudonnut viidenneksellä.

Tiedot ilmenevät Pk-Pulssi-kyselytutkimuksesta, jolla Elinkeinoelämän keskusliitto EK mittaa kahdesti vuodessa pk-sektorin työnantajien arvioita nykytilasta ja seuraavan 12 kuukauden näkymistä. Kesäkuussa 2020 toteutetussa kyselyssä keskityttiin erityisesti mittaamaan koronakriisin vaikutusta yritysten kasvuun ja vientiin. Kysyntää, työllisyyttä, investointeja ja ulkomaankauppaa koskevat tulokset löytyvät infografiikasta.

Kasvutavoitteet ja kansainvälistyminen

• Kasvuhakuisten yritysten osuus on pudonnut merkittävästi ollen kesäkuussa 2020 vain 39 prosenttia (50 prosenttia kesäkuussa 2019).
  • 34 prosenttia tähtää 10 – 29 prosentin ja 5 prosenttia vähintään 30 prosentin vuotuiseen liikevaihdon kasvuun (44 ja 6 prosenttia).
  • Kasvuhakuisia yrityksiä esiintyy eniten Helsinki-Uudenmaan alueella, jossa 41 prosenttia yrityksistä tavoittelee vähintään 10 prosentin vuosikasvua. Erot alueiden välillä ovat kuitenkin tasoittuneet, sillä koronakriisistä suhteellisesti eniten kärsineellä Helsinki-Uusimaalla kasvuhakuisia yrityksiä on nyt selvästi vuoden takaista vähemmän (54 prosenttia).
  • Aseman säilyttämiseen tähtääviä yrityksiä on Suomen pk-sektorista nyt 61 prosenttia (50 prosenttia).
• 22 prosenttia työnantajayrityksistä tekee tällä hetkellä vientiä tai harjoittaa muuta kansainvälistä liiketoimintaa.
  • Vientiyritysten määrän voi tämän perusteella arvioida olevan noin 18 000 yrityksen tasolla, missä on peräti 5 000:n vähennys kesän 2019 arvioon verrattuna.
  • 48 prosenttia ulkomaankauppaa tekevistä työnantajayrityksistä raportoi kansainvälisen toiminnan vähentymisestä ja 12 prosenttia sen lisääntymisestä viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Tulevaisuuden näkymät seuraavalle 12 kuukaudelle

• Tulevaisuuden näkymät ovat pk-yrityksissä selvästi vuodentakaista pessimistisempiä. Investointien arvioidaan supistuvan riippumatta yrityksen kasvutavoitteista.
• Arviot tulevasta työllisyyskehityksestä ovat synkkiä; jonkinasteiseen positiiviseen työllisyyskehitykseen uskotaan ainoastaan voimakasta kasvua hakevissa yrityksissä.
  • Vähintään 30 prosentin vuotuista liikevaihdon kasvua hakevista yrityksistä 26 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 17 prosenttia sen vähentyvän seuraavan 12 kuukauden aikana (89 ja 0 prosenttia kesäkuussa 2019).
  • 10 – 29 prosentin kasvua tavoittelevista yrityksistä 16 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän, kun taas 28 prosenttia uskoi sen vähentyvän (36 ja 4 prosenttia).
  • Aseman säilyttämiseen tähtäävistä yrityksistä 5 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 35 prosenttia vähentyvän seuraavan 12 kuukauden aikana (10 ja 15 prosenttia).

Pk-sektori avainasemassa Suomen toipumiselle

EK:n Yrittäjyys-ryhmän vetäjän Jari Huovisen mukaan pk-sektorin tilanne tahdittaa koko Suomen selviämistä läpi koronakriisin:

”Koronakriisi on heikentänyt dramaattisesti yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Vuosikymmenen jatkunut vientiyritysten määrän kasvu on taittunut ja kääntynyt merkittävään laskuun. Tilanne on pitkittyessään kestämätön kansantalouden ja työllisyyden näkökulmista. Pk-sektori on Suomen työllisyyden selkäranka ja siksi päättäjiltä tarvitaankin nyt yrittäjyyteen ja investointeihin kannustavia toimenpiteitä.”

Pk-Pulssin kyselytutkimukseen vastasi kesäkuussa 2020 yhteensä 966 pk-työnantajaa. Aineiston analysoimisessa on käytetty yrityskokoluokkien ja päätoimialojen mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat suuntaa-antavasti yleistettävissä työnantajayritysten perusjoukkoon.

Tutustu tuloksiin myös infografiikan muodossa.