Suomella on vaikuttamisen paikka: finanssisääntelyaalto uhkaa pk-sektorin rahoitusta ja investointeja

Hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta Suomen hyväkuntoinen pankkisektori ei joudu ratkaisuvaiheessa olevan Basel III -sääntelyn toimeenpanon tuloksena kohtuuttomien lisäpääomitusvaateiden kohteeksi. Tämä uhkaisi merkittävällä tavalla pankkisektorimme rahoituskapasiteettia. Ylimitoitetun pääomituksen vaikutukset näkyisivät eritoten pk-yritysrahoituksen saatavuudessa ja hinnassa. Samalla vaarantuisi Suomen ilmastotavoitteiden vaatimien mittavien investointien toteuttaminen, muistuttaa EK:n pk-johtaja Petri Vuorio.

Finanssisektorin sääntely on tasaisesti kasvanut jo yli 10 vuoden ajan, mutta nyt vauhti on kiihtymässä entisestään. Suomen hallitus on näinä päivinä muodostamassa kantaansa siihen, kuinka EU:ssa toimeenpannaan ns. Basel III -pankkisääntelyä.

Kysymys on erityisen kriittinen Suomessa, sillä pienet ja keskisuuret yritykset ovat meillä korostetun riippuvaisia pankkirahoituksesta, alleviivaa EK:n pk-johtaja Petri Vuorio.

”Basel III -sääntelyn valmistelu on EU:ssa nyt kriittisellä polulla. Pahimmillaan se vaatisi suomalaispankeilta jopa 15 prosentin lisäpääomittamista, vaikka pankkisektorimme on hyväkuntoinen ja jo valmiiksi erittäin vahvasti pääomitettu. Tällöin Basel vaikuttaisi merkittävän kielteisesti pankkiemme rahoituskapasiteettiin, joka taas uhkaisi näkyä pk-yritysten rahoituksen saatavuudessa ja rahan hinnassa.”

Basel on kuitenkin vain osa isompaa sääntelysumaa, Vuorio muistuttaa.

”EU-sääntely tulee käynnissä olevan taksonomiahankkeen lisäksi jatkossa velvoittamaan pankkeja raportoimaan oman lainakantansa vastuullisuudesta. Pk-yritysten tulee siis varautua siihen, että ne joutuvat myös itse ehkä jo lähivuosina esittämään lainanhaun yhteydessä tilinpäätöstietojensa rinnalla vastuullisuusraportin. Suomalaisyritykset ovat vastuullisuuden edelläkävijöitä, mistä syystä on tärkeää varmistaa tulevien pelisääntöjen oikeudenmukaisuus ja välttää lisäpullonkaulat.”

Pk-yritykset toimivat Suomen talouden ja työllisyyden kasvumoottorina. Siksi pankkeja koskevan sääntelyn kiristyminen ja rahoituksen hankaloituminen uhkaa luoda ison tulpan koko maan kasvulle ja investoinneille – mukaan lukien vähähiilisyyden edellyttämät suurhankkeet, Vuorio tähdentää.

Vuorion mukaan kyse ei ole ylihuomisen uhista:

”Pitkistä luottoajoista johtuen pankit joutuvat varautumaan sääntelyn muutoksiin hyvissä ajoin. Tästä syystä tulevaa sääntelyä koskeva epävarmuus voi vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen jo nyt ennakoivasti.”

Suomella on finanssisääntelyssä vahvan edunvalvonnan paikka. Ongelmana on, että EU-pöydissä finanssisääntelyä tarkastellaan nykyisin erillisinä hankkeina – nyt pitää tehdä pk-kenttään kohdistuva kokonaisvaikutusarvio ja huomioida se lainsäädäntövalmistelussa.