Suomen vähäpäästöinen energia huomioitava EU:n kestävässä rahoituksessa
EU:ssa kiirehditään merkittävää uudistusta, jossa yritystoiminnan rahoitus ja sen ympäristövaikutukset kytketään yhteen. EK vetoaa Suomen hallitukseen: nyt on vaikutettava sen puolesta, että energiankäytön kestävyyttä arvioidaan teknologianeutraalisti eli aitojen ilmastovaikutusten perusteella. Huolena on, että esimerkiksi ydinvoimaa, vesivoimaa ja biomassaa ei kohdella tältä osin oikeudenmukaisesti.
Ns. kestävän rahoituksen taksonomia (luokittelujärjestelmä) on EU:n ilmastopolitiikan keihäänkärkiä. Tavoitteena on sitoa rahoituksen saatavuus ja rahan hinta siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kyseisellä investointihankkeella on.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies alleviivaa, että uudistus on iso harppaus ilmastotavoitteiden toimeenpanossa:
”Rahoituksen kautta saadaan ennennäkemätöntä muskelia, jolla lähivuosikymmenien ilmastotavoitteet voidaan aidosti saavuttaa. On aivan oikein, että vähäpäästöisesti toimivat yritykset voivat saada kilpailuetua saastuttavampiin nähden. Sitä tärkeämpää on määritellä tekniset kriteerit ja pelisäännöt oikein.”
Uudistus halutaan voimaan jo vuoden 2022 alusta. Ensi vaiheessa se vaikuttaa yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin, ohjaten niihin kohdistuvia sijoituksia pääomamarkkinoilla. Samaan aikaan valmistellaan uudistusta, joka velvoittaa pankit ja rahoituslaitokset julkistamaan tietoja lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä, millä on heijastusvaikutuksia kaikkiin rahoitusta saaviin yhtiöihin – myös pk-yrityksiin. Ennen pitkää yritysten tulee oletettavasti tuottaa taloudellisen tilinpäätöksen rinnalla myös vastuullisuusraportointia.
Avainasemassa kestävyyden määrittely
Komissiolta odotetaan 21.4. ehdotusta yritysten investointikohteiden luokittelujärjestelmästä eli taksonomiasta. Taksonomia on olennainen, sillä juuri sen avulla arvioidaan investointien kestävyyttä ilmastovaikutusten näkökulmasta.
Suomen kannalta huolena on, että vähäpäästöisen teollisuutemme keskeiset energianlähteet – esimerkiksi ydinvoima, vesivoima, biomassa – luokitellaan taksonomian skaalalla vähemmän kestäviksi energiamuodoiksi. Se todennäköisesti johtaisi teollisuusyritystemme energiakustannusten nousuun, minkä lisäksi niiden voisi olla vaikeampaa tai kalliimpaa saada rahoitusta investoinneilleen.
Tämä olisi valtava takaisku kestävälle suomalaiselle teollisuudelle sekä viennille, arvioi Häkämies:
”Suomalaiset yritykset on rankattu monella mittarilla maailman vastuullisimpien joukkoon. Tämän pitäisi heijastua myös niiden sijoittumiseen EU:n kestävyysasteikolla. Muussa tapauksessa uhkana on, että suomalaiset ilmastoinvestoinnit alkavat tyrehtyä. Tällöin ilmastotavoitteet voivat karata entistä kauemmaksi ja siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vaarantua.”
Komission esitys on nyt annettu ensimmäistä kommentointia varten jäsenmaille ja parlamentille, joiden kannanottoa odotetaan kesään mennessä.
”Olennaista on muistaa koko uudistuksen perimmäinen tavoite: ilmastopäästöjen vähentäminen. Nyt on Suomen paikka vaikuttaa sen puolesta, että tätä tavoitetta ajava lainsäädäntö kohtelee energiamuotoja teknologianeutraalisti. Se edellyttää, että kestävyyskriteerit perustuvat aitoihin ilmastovaikutuksiin”, Häkämies korostaa.
Uusi lainsäädäntö halutaan voimaan kaikkia jäsenmaita sitovana asetuksena jo vuoden 2022 alusta.
