Vahva suomen kielen taito ei ole työpaikan saannin edellytys
Kyselyn perusteella kielten osaamistarpeet vaihtelevat yrityksissä voimakkaasti henkilöstön aseman mukaan. Johdolta ja ylemmiltä toimihenkilöiltä odotetaan selvästi vahvempaa kielitaitoa kuin työntekijöiltä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 13 prosenttia odottaa työntekijöiltä, ja 42 prosenttia johdolta äidinkielen tasoista suomen osaamista. EK selvitti yritysten kielitaitotarpeita osana toukokuun osaamispaneeli -yrityskyselyä.
”Enemmistö yrityksistä ei edellytä miltään työntekijäryhmältä äidinkielen tasoista suomen osaamista. Yritys- ja tehtäväkohtaista vaihtelua on varmasti, mutta suurimmasta osasta kyselyyn vastanneista yrityksistä löytyy tehtäviä työntekijätasolta johtoon, joihin ei edellytetä äidinkielen tasoista suomea,” sanoo EK:n asiantuntija Mikko Vieltojärvi.
Työnhakijoiden puutteellinen suomen kielen osaaminen on ollut rekrytoinnin esteenä viimeisen kuuden kuukauden aikana suhteellisen harvalle yritykselle. Ainoastaan vajaalle kolmelle prosentille vastanneista yrityksistä puutteellinen suomen kielen taito on rekrytoinnin este lähes aina. Alle 30 prosenttia yrityksistä vastasi, ettei heillä ollut lainkaan kokemuksia puutteellisesta suomen kielen taidosta rekrytoinnin esteenä.
”Kyselyn tuloksista on nähtävillä, että hakijoiden puutteellinen suomen kielen taito on joissain tapauksissa este työllistymiselle. Maahanmuuttajille tarvitaan saavutettavampaa ja vaikuttavampaa tarjontaa suomen opiskeluun”, Vieltojärvi toteaa.
Suomalaisten työnhakijoiden vieraiden kielten taito vastaa pitkälti yritysten odotuksia ja tarpeita. Alle prosentti yrityksistä vastasi, että hakijoiden puutteellinen vieraiden kielten taito on ollut lähes aina este rekrytoinnille. Lähes puolet vastasi, ettei puutteellinen vieraiden kielten taito ole ollut este rekrytoinnille. Noin 60 prosentissa vastanneista yrityksistä työntekijätasolla ei tarvitse osata vieraita kieliä, kun puolestaan johto- ja ylemmissä toimihenkilötehtävissä yli 85 prosenttia edellyttää vieraiden kielten taitoa.
”Suomalaisten kielitaito vastaa isossa kuvassa hyvin yritysten yleisimpiin tarpeisiin. Nuorten kielivalintojen yksipuolistuminen herättää kuitenkin huolta. Kansainvälistyvillä yrityksillä on jatkossakin tarvetta myös muita kieliä kuin englantia osaaville työntekijöille. Mitä monipuolisempiin ja vaativampiin tehtäviin työelämässä tähtää, sitä tärkeämpää myös vieraiden kielten osaaminen on,” Vieltojärvi sanoo.
Yritysten kielitaitotarpeita selvitettiin osana kyselyä yritysten osaamistarpeista ja rekrytointivaikeuksista. Vastaajina oli yhteensä 608 yritystä ja tulokset on painotettu vastaamaan EK:n jäsenkenttää. Kyselyn tiedot kerättiin 9.5.-27.5.2022 välisenä aikana.
