Yrityskysely: Suomalaiset suuryritykset suhtautuvat positiivisesti EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaan, mutta toteutustapa huolettaa

Kaksi kolmesta suuryrityksestä pitää EU:n taksonomiauudistusta myönteisenä askeleena, mutta sen toteutustapa mietityttää. Jo ensi vuonna voimaan tulevan uudistuksen aikataulu ja valmistelu huolettaa yrityksiä. Sääntelyn sisältö on vielä monella tapaa auki, eikä siihen ole ehditty riittävästi varautua, ilmenee EK:n teettämästä haastattelututkimuksesta.

Taksonomian avulla EU haluaa vauhdittaa ilmastotavoitteiden toimeenpanoa kytkemällä yhteen yritysten rahoitus ja investointien ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Mitä kestävämpi investointihanke, sitä helpommin ja edullisemmin sen voi olettaa saavan jatkossa rahoitusta. Konkreettisesti kestävyys määräytyy taksonomian eli kestävyysluokittelun perusteella, jonka kriteereistä odotetaan komission esitystä 21.4.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK teetti IROResearch Oy:llä haastattelututkimuksen, jolla selvitettiin 50:n suomalaisen suuryrityksen arvioita EU-taksonomiasta.

Taksonomia on Suomen kohtalonkysymys. Tämä näkyy myös suuryritysten palautteessa, joka on kahtalaista, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Suomalaisten kärkiyritysten yleinen suhtautuminen taksonomiaan on myönteinen, kunhan uudistus toteutetaan viisaasti. Huolena on se, että sen valmistelu on ollut hätäistä ja poliittisesti värittynyttä.”

”Yritysten viesti on selvä: teollisuutemme vähähiilisiä energiamuotoja tulisi kohdella taksonomiassa oikeudenmukaisesti ja neutraalisti, niiden todellisten ilmastovaikutusten perusteella. Tämä koskee niin ydinvoimaa, vesivoimaa kuin metsäpohjaista biomassaa. Myös kaasu on turvattava siirtymävaiheen energialähteenä, jo huoltovarmuuden puolesta”.

Tutkimushaastattelun keskeiset tulokset:

Taksonomiauudistus on selvityksen mukaan suuryrityksille vielä etäinen, vaikka se tuo niiden rahoitukseen ja raportointivelvollisuuksiin merkittäviä muutoksia mahdollisesti jo alkuvuodesta 2022. Lähes 40 prosenttia yritysjohtajista ei tuntenut taksonomiauudistusta lainkaan.

Kolmannes yritysjohtajista sanoo yrityksensä varautuneen taksonomiaan melko tai erittäin hyvin. Aiheeseen perehtyneiden keskuudessa osuus on lähes puolet. Sen sijaan neljännes kaikista haastatelluista sanoi, että valmistautuminen on vasta edessä.

Kaksi kolmasosaa arvioi, että taksonomian käyttöönotto on vähintään melko hyvä asia. Aiheeseen paremmin perehtyneiden joukossa kriittisyys kuitenkin kasvaa: lähes 40 prosenttia arvioi taksonomian melko tai erittäin huonoksi asiaksi liiketoiminnalleen.

Yritykset odottavat taksonomian lisäävän raportointitaakkaa. Taksonomiakriteereihin perehtyneistä lähes 70 prosenttia arvioi, että raportointi lisääntyy kohtuullisen paljon tai merkittävästi.

IROResearch Oy haastatteli 7.–12.4 välisenä aikana 50 suuryrityksen yrityspäättäjää, joiden työtehtäviin kuuluu EU:n taksonomiakriteeristö. Haastatellut vastaavat yrityksessään talous-, rahoitus- tai lakiasioista, yhteiskuntasuhteista tai vastuullisuudesta.

Tutustu yrityskyselyn tuloksiin infograafien muodossa.

Lue lisää kestävän rahoituksen EU-taksonomiasta:
EK:n tiedote 24.3.
Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin