Yritysverotus kilpailukykyinen – seuraavaksi palkkavero pohjoismaiselle tasolle
Vuonna 2014 tehty yhteisöveron kevennys on osoittautunut hyvin onnistuneeksi toimeksi Suomen taloudelle, ilmenee EK:n tekemästä selvityksestä. Uudeksi veropolitiikan painopisteeksi tuleekin jatkossa ottaa työhön kannustavan ansiotuloverotuksen keventäminen, joka myös hyödyttää Suomen taloutta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
EK selvitti Patentti- ja rekisterihallituksen aineistosta sitä, mihin suuntaan rajat ylittävät yritysten sulautumiset ovat tapahtuneet – Suomeen vai Suomesta pois. Ennen vuotta 2014 yritysten sulautumisia tapahtui karkeasti yhtä paljon molempiin suuntiin. Verokannan laskun jälkeen tapahtui käänne: valtaosa sulautumisista on tapahtunut Suomeen päin eli ulkomainen yhtiö sulautetaan juridisesti suomalaiseen.
– Verokannan lasku oli onnistunut toimenpide, jolla on turvattu verojärjestelmän kilpailukyky. Aineistosta ilmenee, että yhteisöverokannan lasku vaikutti positiivisesti yritysjärjestelyihin – nyt rajat ylittäviä fuusioita tehdään valtaosin Suomeen päin, painottaa Häkämies.
Yhteisöverotulojen kehitys on samoin ollut hyvää tasoa. Verotulojen lasku vuonna 2014 jäi pienemmäksi kuin arvioitiin, ja sittemmin yhteisöverokertymä on kääntynyt selvään kasvuun talouden piristyessä.
– Suomen yritysverotukseen ei tule tehdä heikennyksiä, mutta nykyisen yhteisöverokannan laskuun ei ole välitöntä painetta, toteaa Häkämies.
Tarvetta yhteisöveron tason uudelleenarviointiin voi syntyä, jos kansainvälinen kilpailu voimistuu esimerkiksi USA:n verouudistuksen myötä tai jos Suomen veropohjaa laajennettaisiin lisää. Yritysverotuksessa Suomella on parannettavaa ennen muuta ennustettavuudessa ja oikeusvarmuudessa. Lisäksi Suomen tulee toimia aktiivisesti kahdenkertaisen verotuksen riitojen ratkaisemiseksi ja sitovien riitojenratkaisumekanismien luomiseksi valtioiden välille.
Työn verotuksessa muiden pohjoismaiden tasolle
EK:ssa painotetaan työn verotuksen keventämistä kaikissa tuloluokissa.
– Tällä hetkellä palkkatulon verotus on Suomessa kireämpää kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Työllisyysasteen nostamiseksi pohjoismaiselle tasolle on tärkeää keventää erityisesti pienituloisen työn verotusta, jotta kannustinloukkuja voidaan näin osaltaan lieventää, sanoo Häkämies.
Tuloverotuksen keventäminen tukisi myös yritysten ydintoimintojen keskittymistä Suomeen. Nykyisin kireä ja voimakkaan progressiivinen ansiotulovero vaikeuttaa ulkomailta tehtäviä avainhenkilöiden rekrytointeja.
Tämä on jatkossa kasvava ongelma. Kansainvälisen verotuksen säännöt korostavat yhä enemmän yritysjohdon ja muiden avainhenkilöiden sijaintia. Se määrittää jatkossa enenevästi sitä, missä yrityksen arvon katsotaan muodostuvan ja mikä maa saa tätä arvoa verottaa.
– Yritysverotuksen kansainvälisten pelisääntöjen muutos korostaakin yllättävällä tavalla juuri ansiotuloverotuksen kilpailukyvyn merkitystä Suomen verotulojen turvaamisessa, toteaa Häkämies.
