Ekonomistin muistilista: viisi faktaa julkisesta taloudesta

Valtiovarainministeriö julkaisi syyskuun puolessavälissä syksyn talouskatsauksensa. Suurta huomiota raportissa saa alijäämäinen julkinen talous. EK:n ekonomisti Simo Pinomaa kertoo, mitkä ovat tällä hetkellä viisi tärkeintä asiaa, joihin julkisessa taloudessa tulee kiinnittää huomiota.

1. Talouspolitiikka kiristyy tuntuvasti ensi vuonna

Kuluvan vaalikauden aikana hallitus on paikannut julkista taloutta kiristämällä veroja tai leikkaamalla menoja noin neljällä miljardilla eurolla, kun otetaan huomioon myös sosiaalivakuutusmaksujen nousu. Ensi vuonna kiristyksiä tulee lisää noin kolmen miljardin euron verran.

— Talouspolitiikka siis kiristyy reilusti, mikä hidastaa talouden vauhtia tuntuvasti ensi vuonna, Pinomaa kertoo.

– Ajoitus on huono, mutta täytyy muistaa, että päätökset kiristyksistä on tehty vuosina 2011–2012, jolloin kukaan ei voinut olettaa, että Suomen taloustilanne olisi edelleen näin heikko, Pinomaa huomauttaa.

Tähän asti hallituksen tekemät menoleikkaukset ovat käytännössä olleet kuntien valtionosuusleikkauksia. Niihin kunnat ovat reagoineet lähinnä veronkiristyksillä. Ensi vuonna valtio kuitenkin supistaa aidosti menojaan lähes kahdella miljardilla eurolla.

Lisäksi myös veroja kiristetään ensi vuonna yli miljardilla eurolla, kun otetaan huomioon valtion verojen korotusten lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen ja kuntaverojen nousu.

2. Velka taittuu vasta vuonna 2018

Hallituksen talouspoliittiset toimet ovat viime vuosina painottuneet enemmän veronkiristyksiin kuin menoleikkauksiin. Pinomaa muistuttaa, että verotuksen kiristäminen on huono lääke tasapainottaa julkista taloutta.

– Ihmisillä on vähemmän rahaa kuluttaa erilaisiin tuiki tarpeellisiin asioihin, jolloin kotimainen kysyntä vaimenee ja näin talouskasvu hidastuu. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että veroja kertyy vähemmän ja julkinen velka tasapainottuu hitaasti.

Julkisen velan kasvun taittuminen keskittyvät vahvasti ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Osa sopeutumispäätöksistä on sysätty tulevan hallituksen harteille.

– Toive on, että tehdyistä päätöksistä pidetään kiinni, Pinomaa sanoo.

Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon nousee kuitenkin jo ensi vuonna yli EU:n asettaman 60 prosentin.

– Tämänkin takia on tärkeää, että velkasuhde saadaan lähivuosina vakautumaan tai kääntymään laskuun, Pinomaa toteaa.

3. Rakenteellinen alijäämä poikkeaa merkittävästi tavoitetasosta

Erityisen huolestuttavaa valtionvarainministeriön raportissa on se, että rakenteellinen rahoitusasema poikkeaa tavoitteestaan merkittävästi. Tämä tarkoittaa, että alijäämä on Suomessa liiallinen paitsi suhdannetilanteen takia, myös rakenteellisesti. Kansantalouden kasvunäkymät ovat heikentyneet muun muassa investointien vähäisyyden takia.

– Tämä merkitsee käytännössä sitä, että myöskään verotulot eivät kehity odotetun kaltaisesti ja julkisen talouden alijäämän korjaaminen on luultua vaikeampaa, Pinomaa sanoo.

Kun julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema poikkeaa tavoitteestaan merkittävästi, asia nousee keskusteluun paitsi EU-tasolla myös kansallisesti, sillä kansallinen laki edellyttää valtioneuvoston ryhtyvän korjaaviin toimiin poikkeaman havaitessaan.

– Hallituksen on vähintään arvioitava tilanne ja tehtävä suunnitelma vaadittavista toimenpiteistä, Pinomaa sanoo.

4. Julkinen talous on liian suuri suhteessa yksityisen sektorin kantokykyyn

Julkisen talouden lähivuosien ongelmia ei voida ratkaista kohottamalla verotusta edelleen. Verojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomea korkeampi vain muutamassa EU-maassa.

Sen sijaan on välttämätöntä arvioida uudelleen julkisen sektorin tehtävien laajuutta ja kustannuskehitystä, koska Suomessa julkinen talous on kestämättömän suuri. BKT:n ja julkisten menojen suhde on tänä vuonna noin 58 prosenttia, mikä on enemmän kuin missään muussa EU-maassa.

– Tilanne on päässyt kehittymään, koska Suomesta on nopeasti hävinnyt paljon yritystoimintaa, ennen muuta metsä- ja elektroniikkateollisuudesta. Samalla julkinen sektori on kasvanut tasaiseen tahtiin, Pinomaa toteaa.

5. Väestön ikääntyminen kuormittaa julkista taloutta

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma keskittyy kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Yksi sen tärkeimmistä aiheuttajista on väestön ikääntyminen.

Pinomaa pitää erityisen tärkeänä, että ohjelmasta pidetään kiinni. Ohjelman sisällöstä Pinomaa mainitsee julkisten palvelujen tuottavuuden parantamisen ohella työvoiman tarjontaan liittyvät tekijät.

– Mitä enemmän ihmisiä on töissä, sitä enemmän kertyy verotuloja ja sitä vähemmän on julkisella sektorilla menoja kuten työttömyysturva, eläkkeet tai sosiaaliavustukset, Pinomaa listaa.

Kaiken kaikkiaan julkisen talouden menestys riippuu Pinomaan mukaan siitä, miten taloudessa yleisesti menee. Toimet, joilla voidaan edistää talouskasvua, tekevät hyvää myös julkiselle taloudelle.

 

Valtiovarainministeriön talouskatsaus, syksy 2014 (pdf-tiedosto)

 

Teksti: TAT / Mari Lehtonen, kuva: 123rf.com, slasny

Kommentit

Kommentoi