EU:n pääomamarkkinaunioni – talouskasvua, ei sääntelyä

Pääomamarkkinaunioni on mahdollisuus, mikäli se saadaan alusta pitäen oikeille raiteille. Ratkaisevaa on keskittyä kriisinhoidon asemesta talouskasvuun: keskiössä tulee olla markkinoiden tehokkuus ja toimivuus sekä hallinnollisen taakan vähentäminen.

EU:n uusi komissio on asettanut tavoitteekseen luoda Eurooppaan hyvin säännelty ja yhtenäinen pääomamarkkinaunioni vuoteen 2019 mennessä. Hanketta vetää rahoitusmarkkinoista vastaava komissaari Jonathan Hill, joka laatii ensi kesään mennessä toimenpideohjelman pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi. Osana valmistelua järjestetään laaja julkinen kuuleminen. Hill on myös korostanut tarvetta laatia kattava analyysi pääomamarkkinaunionin esteistä.

Pääomamarkkinaunioni on askel EU:n sisämarkkinoiden syventämiseksi ja kehittämiseksi. Toteutuksessa on huomioitava yhtä lailla erilaiset rahoituksen tarvitsijat kuin tarjoajatkin. Yhtenä erityishaasteena on monipuolistaa ja helpottaa pk-yritysten rahoituksen saatavuutta.

Pääomamarkkinaunioni on mahdollisuus, mikäli se saadaan alusta pitäen oikeille raiteille. Ratkaisevaa on keskittyä kriisinhoidon asemesta talouskasvuun: keskiössä tulee olla markkinoiden tehokkuus ja toimivuus sekä hallinnollisen taakan vähentäminen.

Uutta byrokraattista, markkinoiden kehittymistä rajoittavaa sääntelyä ei kaivata. Tarvitaan päinvastoin toimia, joilla saadaan poistettua olemassa olevasta sääntelystä johtuvia esteitä.

Fokus tulee pitää rahoitusta tarvitsevien yritysten, erityisesti pk-yritysten tarpeissa. Rahoitusvaihtoehtoja monipuolistettaessa on tunnustettava, että pankit tulevat olemaan jatkossakin pk-yritysten keskeisin rahoittajataho. Siksi pääomamarkkinaunionissa on varmistettava, että pankkisääntely ei aseta pankkien yritysrahoitukselle ylimitoitettuja vaatimuksia.

Myöskään uudella sääntelyllä ei tule nakertaa pääomamarkkinaunionin perustaa. Esimerkiksi parhaillaan käsiteltävänä oleva ehdotus pankkien rakenteellisista rajoituksista toimisi toteutuessaan unionin tavoitteita vastaan, jos sen myötä mm. markkinatakaustoiminta jouduttaisiin eriyttämään muusta pankkitoiminnasta. Samoin finanssitransaktiovero olisi kaikissa muodoissaan myrkkyä pääomamarkkinaunionille.

Pääomamarkkinaunionia pidetään usein eräänlaisena pankkiunionin jatkeena. On tärkeää oivaltaa, että pankkiunionin toteutusmalli ei sovellu malliksi pääomamarkkinaunionille, koska ne ovat tavoitteiltaan täysin erilaiset.

Pääomamarkkinaunioni ei saa olla työkalu siihen, että julkinen valta puuttuu investointikohteiden valintaan. Myöskään pitkäaikaista ja lyhytaikaista rahoitusta ei ole tarpeen asettaa vastakkain. Johtotähtenä pitääkin olla, että pääomamarkkinaunioni toteutetaan markkinalähtöisesti, eikä toimiviin markkinarakenteisiin puututa.

Sääntelytulvan jatkuminen on rahoitusmarkkinoiden toiminnan ja yritysrahoituksen saatavuuden kannalta vakava huolenaihe. On ymmärrettävä, että kehitys ei tapahdu sääntelyvetoisesti, vaan sallimalla markkinoiden vastuullinen toiminta. Vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä, pk-yritykset ovat ylisääntelyn vaikutuksille kaikista haavoittuvaisimpia. Niihin kohdistuvien toimien tulee olla tarkkaan rajattuja.

EK:n rahoitusasiantuntijan Tommi Toivolan kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 19.1.2015

Tutustu komissaari Jonathan Hillin toimeksiantoon ja puheeseen ’Capital Markets Union ­­– finance serving the economy’.