Päästökauppauudistuksessa on huomioitava kasvun edistäminen

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa energia- ja ilmastopolitiikan kesäpakettinsa. Siinä ehdotettiin runsaasti muutoksia päästökauppaan tulevalle neljännelle kaudelle 2021-2030. EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki kertoo minkälaisia muutosehdotuksia paketti sisältää.

Hänen mielestään odotettu direktiiviehdotus tuo ennakoitavuutta, mutta ehdotusten jatkokäsittelyssä pitää ottaa huomioon myös kasvun esteiden poistaminen.

Muutokset liittyvät pääasiassa ns. hiilivuotoriskin vähentämiseen. Hiilivuodolla tarkoitetaan tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle, jolloin päästöt todennäköisesti kasvavat.

-Vaikka hiilivuotoriskiin liittyvien toimien jatkamista esitetään, olisi jatkokäsittelyssä parlamentissa ja neuvostossa tarpeen vielä perata esityksestä kasvua rajoittavia tekijöitä, kuten päästöoikeuksien jakomenetelmien jäykkyyksiä, kertoo Ruohomäki.

Muutoksilla saattaa toteutuessaan olla merkittävää taloudellista vaikutusta suomalaistenkin yritysten toimintaan, mutta tarkempia vaikutuksia eri toimialoille ei vielä kokonaisuudessaan tiedetä.

-Päästökatto pakottaa energian- ja teollisuustuotantotoimialat EU:n päästövähennystavoitteeseen, joten kilpailukykyä tukeva, joustavampi ilmaisjakomenettely ei tätä tavoitetta vaarantaisi. Erilaisia vaihtoehtoja ilmaisjaon parantamiseen on tarjolla, esimerkiksi huutokauppaosuuden pienentäminen tai vaikka tulevan markkinavakausvarannon käyttö hiilivuodon estoon.

Päästöoikeuksien määrään ja jakotapaan muutoksia

  • Huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus ehdotetaan pidettäväksi samana kuin tällä kaudella toteutuu eli 57 % kaikista päästöoikeuksista. Tämä on ongelmallisin kohta ehdotuksessa, koska ilmaisjaon tiukka enimmäismäärä ei kannusta teollisuustuotantojen kasvuun tulevaisuudessa.
  • Päästöoikeuksien kokonaismäärä laskee nykyistä jyrkemmin eli 2,2 % vuodessa. Tämä johtuu kiristyvästä päästövähennysvauhdista mentäessä kohti vuotta 2030. Päästökauppasektorilla tavoitteena on vähentää 43 % kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna vuoteen 2005.
  • Maksuttomia päästöoikeuksia jaetaan entistä niukemmin ja nykyinen luettelo ns. hiilivuotoriskin alaisista toimialoista jaetaan kahteen ryhmään. Laskennallisesti 100 % ilmaisjaon piiriin jää enää noin 50 toimialaa, joiden hiilivuotoriskin arvioidaan olevan suurimmat. Loput nykyisistä hiilivuototoimialoista saisivat maksuttomia oikeuksia 30 % laskennallisesta tarpeestaan. Todennäköisesti suomalaisista toimialoista ainakin energia-intensiivisimmät, kuten teräs-, kemian – ja metsäteollisuus, ovat edelleen mukana suurimman riskin hiilivuotoryhmässä.
  • Päästöoikeuksien jaossa käytettäviä vertailuarvoja päivitetään eli käytännössä tiukennetaan. 52 vertailuarvoa on alun perin määritelty kunkin tuotteen 10 % parhaan tuottajan keskiarvopäästönä. Parhaat toimijat hyötyvät enemmän päästöoikeuksien jaossa kuin vertailuarvoa huonommin toimivat.
  • Nykykaudella kiistanalaisen ja oikeuskäsittelyissä olevan korjauskertoimen ehdotetaan säilyvän myös jatkossa. Teollisuudessa korjauskerroin on koettu epäkohdaksi, josta pitäisi luopua – tämä olisikin mahdollista, jos ilmaisjaon kokonaismäärä voisi tarvittaessa joustaa.

Direktiiviehdotus päästökaupan uudistamisesta (pdf) ja liittyvät dokumentit

Kohti Pariisin ilmastokokousta (EK:n netti)

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi