EU:n energiatehokkuuden tavoitteita on syytä kehittää eteenpäin

EK ja keskeiset teollisuusliitot ovat selvittäneet EU:n energiatehokkuusdirektiivin uudistustarpeita. Pelkkä energian loppukulutuksen alentaminen ei ole tarkoituksenmukainen tavoite, kun Eurooppa hakee talouskasvua ja toisaalta puhdas siirtymä päinvastoin kasvattaa sähkönkäyttöä. Huomio on kiinnitettävä aitoon energiatehokkuuteen, joka säästää ympäristöä ja hyödyttää taloutta.

EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED) asettaa unionille sitovan tavoitteen vähentää energian loppukulutusta 11,7 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite perustuu oletukseen, että alhaisempi energiankulutus johtaa suoraan parempaan energiatehokkuuteen sekä alhaisempiin päästöihin ja kustannuksiin. Tosiasiassa näin ei ole: päästöjen vähentäminen edellyttää yhteiskunnan sähköistämistä, mikä puolestaan kasvattaa puhtaan energian kulutusta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Teknologiateollisuus ry, Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Kemianteollisuus ry ovat tilanneet Rambollilta selvityksen siitä, kuinka EU:n energiatehokkuutta olisi viisasta ohjata kohti EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteita. Aihe on nyt Brysselissä ajankohtainen, koska komissio on esittämässä päivitystä energiatehokkuusdirektiiviin vuoden 2026 lopussa.

Selvitys osoittaa, että nykyinen päätavoite – loppuenergian käytön kulutuskatto – ei kuvaa todellista energiatehokkuutta. Se ei kykene erottamaan aitoja tehokkuusparannuksia tuotannon supistumisesta tai viivästyneestä sähköistymisestä. Se voi rajoittaa puhtaita investointeja sekä teollista kasvua Euroopassa.

EK ja teollisuusliitot painottavat, että energiatehokkuuden tulee jatkossakin olla keskeinen EU-työkalu, mutta sen on tuettava samanaikaisesti päästövähennyksiä, kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.