EK pettyi YK:n ilmastokokouksen lopputulokseen

22.11.2026

Turkin COP31-ilmastokokouksen lopputulos jäi elinkeinoelämän näkökulmasta pettymykseksi. Kokous ei kyennyt etenemään fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä, vaikka tätä EK yhdessä pohjoismaisen elinkeinoelämän kanssa kokoukselta peräänkuulutti. Myönteistä oli sähköistymisen nousu vahvasti kansainvälisen ilmastopolitiikan agendalle sekä Suomen näkyvä rooli ilmastoratkaisujen tarjoajana.

EK pitää erittäin harmillisena, ettei yliajalle venynyt kokous kyennyt vahvistamaan yhteistä kansainvälistä suuntaa päästövähennysten vauhdittamiselle ja fossiilisten polttoaineiden alasajolle.

”On pettymys, ettei fossiilisten polttoaineiden alasajosta saatu aikaan yhteistä näkemystä. Yritykset tekevät pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia miljardiluokan investointeja, ja niitä tukisi selkeä ja pitkäjänteinen globaali suunta kohti fossiilitonta taloutta”, arvioi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.

Sähköistyminen kokouksen valopilkku

Pettymyksestä huolimatta kokouksessa nähtiin myös edistystä. Laajaa kannatusta sai tavoite nostaa sähkön osuus maailman energian loppukysynnästä 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. EK pitää tärkeänä, että sähköistyminen on noussut vahvasti kansainvälisen ilmastopolitiikan agendalle, vaikka tämä ei kokouksen loppupäätelmiin saakka ulottunutkaan.

”Sähköistyminen on yksi tehokkaimmista keinoista yhdistää päästövähennykset, talouskasvu ja kriisinsietokyky. Suomella on paljon tarjottavaa puhtaassa sähköntuotannossa, sähköverkoissa sekä liikenteen ja teollisuuden sähköistämisessä”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.

Peljon mukaan sähköistymistä ei kuitenkaan voi erottaa fossiilisten polttoaineiden vähentämisestä.

”Sähköistymisen perimmäinen hyöty syntyy siitä, että puhtaalla sähköllä korvataan fossiilisia polttoaineita. Siksi on ristiriitaista, että sähköistymisessä otettiin askel eteenpäin, mutta fossiilisten polttoaineiden alasajossa ei kyetty etenemään.”

Pohjoismainen viesti: ilmastotavoitteet muutettava investoinneiksi

EK vaikutti kokouksessa myös pohjoismaisessa yhteisrintamassa. EK laati yhdessä Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin elinkeinoelämän järjestöjen kanssa vetoomuksen sen puolesta, että globaalissa ilmastopolitiikassa siirryttäisiin tavoitteiden asettamisesta niiden tehokkaaseen toimeenpanoon ja vauhditettaisiin energiasiirtymään tarvittavia investointeja.

Lisäksi järjestöt korostivat Turkin kokouksessa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun laajentamista, kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehittämistä sekä kiertotalouden ja resurssitehokkuuden vahvempaa asemaa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Suomen maapaviljonki osoitti jälleen Suomen kiinnostavuuden

COP31:n suomalaisia onnistumisia oli oma maapaviljonki. Vientiyritysten, kaupunkien ja tutkijoiden ohella paviljongissa kuultiin myös Suomen ylintä poliittista johtoa, kun puheenvuoroja pitivät tasavallan presidentti Alexander Stubb sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, elinkeinoministeri Sakari Puisto ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

”Nyt on Suomen hetki vaikuttaa, sillä olemme kiinnostava edelläkävijä. Puhdas sähkö, vähäpäästöinen teollisuus sekä suomalainen teknologiaosaaminen osuvat juuri niihin kysymyksiin, joita nyt ratkotaan kaikkialla maailmassa. Tämä avaa Suomelle myös uusia vientimahdollisuuksia”, Janne Peljo sanoo.