Hyötytietoa yrityksille: Muutoksia verotukseen vuonna 2016

EK kokosi tietopaketin muutoksista, joita ehdotetaan verotukseen vuonna 2016. Katso alla olevasta listasta, mikä muuttuu. Tietoja päivitetty 28.9.

Huom! Tietopakettia on päivitetty 28.9. muutoksilla, joita hallitus teki budjettiriihessä valtiovarainministeriön budjettiesitykseen. Lisäykset on merkattu sinisellä kursiivilla (Ylempien tuloluokkien verotus kiristyy ja Pääomatulojen verotus).

Valtiovarainministeriö toteaa vuoden 2016 budjettiesityksessään, että valtiontalouden suuri alijäämä ja julkisen talouden sopeutustarve rajoittavat veropolitiikan liikkumavaraa.

Julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi suurin osa hallitusohjelman veronkevennyksistä toteutetaan vasta vuonna 2017. Vuonna 2016 valtiontaloutta tasapainotetaan hallitusohjelmassa sovituilla veronkiristyksillä.

Budjettiesitykseen sisältyvät veromuutokset

Verokevennykset pieni- ja keskituloisille

Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Lisäksi ansiotuloveroperusteita lievennetään kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti.

Hallitusohjelman mukaan palkkatulojen verotuksen ei pitäisi kiristyä millään tulotasolla. Ensi vuodelle esitetty työntekijän työttömyysvakuutusmaksun 0,5 prosenttiyksikön korotus johtaa kuitenkin siihen, että verotus kiristyy hieman yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevilla.

Ylempien tuloluokkien verotus kiristyy

Ansiotuloista perittävän ns. solidaarisuusveron alaraja päätettiin alentaa 90 000 eurosta 72 300 euroon vuosille 2016 ja 2017. Kahden prosenttiyksikön lisävero kohdistuu siten tuloveroasteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan.

Muutoksia verovähennyksiin

Yksityishenkilöiden korkeakouluille antamat rahalahjoitukset säädetään vähennyskelpoisiksi verotuksessa. Vähennyskelpoisia ovat vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron lahjoitukset.

Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta pienennetään nopeutetussa aikataulussa siten, että ensi vuonna koroista 55 prosenttia on vähennyskelpoista. Vähennystä leikataan vuosittain 10 prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2019 vähennyskelpoista on enää 25 prosenttia.

Luovutustappiot säädetään vähennyskelpoisiksi myös muista pääomatuloista, kun nykysäännösten mukaan luovutustappio voidaan vähentää vain verovuoden ja viiden seuraavan vuoden luovutusvoitoista.

Kiristyksiä välilliseen verotukseen

Vuodelle 2016 päätetyt veronkiristystoimet kohdistuvat pääasiassa välilliseen verotukseen. Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa ja lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Tupakkaveron korotus toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi.

Autoverotus

Autoverotusta on päätetty keventää hallituskaudella yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2016–2019.

Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä, varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Autoveron alennusta kompensoidaan osittain ajoneuvoveron korotuksella vuonna 2016.

Ns. tehokas katuminen tulee mahdolliseksi verotuksessa

Ensi vuodelle esitetään säädettäväksi laki väliaikaisesta menettelystä verotuksen oikaisemiseksi ja rikosprosessin estämiseksi oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella eli laki ns. tehokkaasta katumisesta verotuksessa.

Kyseessä olisi määräaikainen laki, jonka mukaan luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä välttyisi verorikosoikeudellisilta seuraamuksilta ilmoittaessaan oma-aloitteisesti verotuksesta puuttuneita tuloverolain mukaan verotettavia tuloja tai perintö- ja lahjaverolain mukaan verotettavia varoja verohallinnolle.

Muita veromuutosesityksiä vuodelle 2016

Pääomatulojen verotus

Pääomatulojen verotusta päätettiin kiristää siten, että 30 000 euroa ylittävien pääomatulojen vero nousee 33 prosentista 34 prosenttiin. Pääomatulojen perusveroprosentti on edelleen 30.

Kiinteistöveroa korotetaan

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijaan.

Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 2,85 prosentista 3,35 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin.

Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80–1,55 prosentista 0,84–1,70 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37–0,80 prosentista 0,38–0,85 prosenttiin.

Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa, kuitenkin siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa.

Yritysten osinkotulojen verovapaudelle lisäehtoja

Suomen verolainsäädäntöön ei tällä hetkellä sisälly erityisiä säännöksiä verotuksellisiin hybridijärjestelyihin puuttumisesta. Kansallisten verosäännösten soveltamisalan ulkopuolelle ei ole nimenomaisesti rajattu tilanteita, joissa saattaa olla kyse tällaisiin järjestelyihin liittyvästä haitallisesta verosuunnittelusta.

Syyskuussa annettavan hallituksen esityksen tavoitteena on sisällyttää Suomen verolainsäädäntöön emo-tytäryhtiödirektiivin muutokset (EU 2015/121 ja 2014/86/EU), joilla ehkäistään osinkoveroetujen väärinkäyttämistä. Esityksen tavoitteena on direktiivin muutoksiin perustuen rajoittaa yhteisön saamien osinkojen verovapautta tilanteissa, joissa osinko on suorituksen maksajalle verotuksessa vähennyskelpoinen.

Muutettuun direktiiviin on lisätty yleinen väärinkäytön vastainen säännös, jonka tarkoituksena on estää direktiiviin perustuvien veroetujen myöntäminen väärinkäyttötilanteissa. Myös Suomen lainsäädäntöön ehdotetaan sisällytettäväksi yhteisöjen osinkoverohuojennusten väärinkäyttöä ehkäisevä erityinen veronkiertosäännös.

Ehdotetut säännökset kohdistuvat vain yhteisöihin. Säännökset kaventaisivat yhteisöjen välisten osinkojen verovapautta, jos suoritusta käsitellään maksajan verotuksessa eri tavalla kuin saajan verotuksessa.

Kansallisesti osingon käsite on verotuksessa yhtenevä sekä maksajan että saajan osalta. Tästä syystä ehdotettujen säännösten soveltamista joudutaan käytännössä tarkastelemaan vain ulkomailta saatujen osinkojen osalta.

Osinkoa saavan yhteisön olisi verotustaan varten selvitettävä, onko suorituksen maksaja voinut vähentää suorituksen verotuksessaan. Osingonsaajan olisi esimerkiksi selvitettävä millaiseen sijoitukseen, sopimukseen tai järjestelyyn maksettu osinkosuoritus perustuu ja miten tällaista suoritusta käsitellään maksajan verotuksessa.

* * * *
Kaikki edellä mainitut tiedot perustuvat valtiovarainministeriön budjettiesitykseen. Mahdollisista muutoksista EK tiedottaa erikseen (katso kursiivilla lisätyt muutokset!).

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi