Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa vaihtotase?

Vaihtotase mittaa kansantalouden ulkomaisten liiketoimien tasapainoa. Jos vaihtotase on ylijäämäinen, kansantalous saa ulkomaisista liiketoimistaan enemmän tuloja kuin sillä on menoja. Tällöin kansantalouden ulkomainen nettovelka pienenee.

Päinvastaisessa tilanteessa kun ulkomaisia menoja on enemmän kuin tuloja, vaihtotase on alijäämäinen ja velka kasvaa. Tällöin Kansantalouden tilinpidon määritelmien mukaan kotimainen säästäminen ei ole riittänyt investointeihin. Niitä on rahoitettu ulkomaisella lainanotolla.

Vaihtotaseen suurin alaerä on tavarakauppaa mittaava kauppatase. Vahvan teollisuutensa ansiosta Suomessa kauppatase on yleensä ollut ylijäämäinen.

Viime vuosina myös palvelujen kauppaa kuvaava palvelujen tase on noussut tärkeäksi vaihtotaseen alaeräksi. Se mittaa matkailusta, kuljetuksista, vakuutuksista ja muista palveluista syntyneitä valuuttatuloja ja –menoja.

Tämän lisäksi vaihtotaseeseen kuuluvat ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden väliset mm. palkansaajakorvaukset, korkotuotot, vuokrat, verot ja sosiaaliturvamaksut. Tällaiset erät muodostavat ns. tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen.

Viimeksi Suomessa vaihtotase oli rajusti alijäämäinen 1980-luvun lopulla. Tällöin Suomen tavaravienti menetti kilpailuasemansa länsimarkkinoilla. Samalla Suomessa rahoitusmarkkinat vapautettiin, mikä kasvatti kulutusta ja tuontia. Tilannetta pahensi idänkaupan romahdus. Vuonna 1991 markka devalvoitiin ja päästettiin seuraavan vuonna kellumaan. Tämän ansiosta vientisektori vahvistui ja vaihtotase nousi ylijäämäiseksi jo vuonna 1994.

Suurimmillaan vaihtotaseen ylijäämä oli vuosituhannen alkuvuosina. Vuonna 2009 alkaneen finanssikriisin jälkeen Suomen vienti on kehittynyt heikosti. Vaihtotase painuikin lievästi alijäämäinen vuonna 2012. Tämän jälkeen vaihtotasetta on tukenut kotimaisen kysynnän heikkoudesta johtuva tuonnin supistuminen. Ratkaisevaa tuonnin viimeaikaisessa supistumisessa on ollut ulkomailta ostetun energian – ennen muuta öljyn – hinnan alentuminen.

kasvuennusteet2016

 

Viikon graafi:

Suomen BKT:n kehitys on verrokkimaita heikompaa myös vuonna 2016

Katso animaatio tästä

 

Talouskeskiviikon blogi: Maailman talouskasvu vaimenee

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi