EU:n Energiaunioni etenee: lämmitys- ja jäähdytysstrategia julkaistiin

EK pitää tärkeänä, että komissio kiinnittää huomiota myös lämmitys- ja jäähdytyssektoriin. Suomen on tärkeää varmistaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) edellytyksiä saataisiin parannettua.

Komission tänään julkistama ns. talvipaketti sisältää seuraavat Energiaunioniin liittyvät aloitteet:
• lämmitys ja jäähdytys -strategia
• kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudistus
• nesteytetyn maakaasun (LNG) strategia ja kaasun varastointi
• IGA-päätöksen uudelleentarkastelu (jäsenmaiden ja kolmansien maiden energia-alan valtiosopimuksien tiedonvaihtomekanismi).

Komission tavoitteena on tehdä lämmityksestä ja jäähdytyksestä tehokkaampaa ja ympäristöllisesti kestävämpää. Tämä on yksi EU:n Energiaunionin prioriteeteista.

On erittäin hyvä, että komissio kiinnittää viimein huomiota myös lämmitys- ja jäähdytyssektoriin, toteaa EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström:

– EU:ssa rakennusten osuus energian loppukulutuksesta on jopa 50 %. Kasvihuonekaasupäästöistäkin rakennukset kattavat noin 30 %. Kuitenkin päästövähennystoimenpiteet kohdistuvat usein lähinnä sähköön, joka on vain noin neljännes kaikesta energiasta.

– Rakennusten lisäksi toinen suuri energiankäyttösektori on liikenne, jonka päästöjenvähennystoimissa myös kaasulla ja LNG:llä voi tulevaisuudessa olla kasvava merkitys.

Ohlström tähdentää tuoreen EU-strategian suomalaisia kytköksiä:

– Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotannon eli CHP-tuotannon asemaa on heikennetty toistuvilla veronkorotuksilla. Tällä hetkellä myös alhainen sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suosii lämmön erillistuotantoa yhteistuotannon sijaan. Tilanne on hankala ja ei-toivottava – myös ympäristönäkökulmasta.

– Nyt onkin perattava mahdolliset ristiriidat Suomen kansallisten toimenpiteiden ja tuoreen EU-strategian välillä, jotta energia- ja resurssitehokas yhteistuotanto saa ansaitsemansa taloudellisesti kannattavan toimintaympäristön. Tätä edesauttaisi myös sähkömarkkinoiden markkinaehtoisuuden palautuminen eli päästökaupan kanssa päällekkäisistä tukimekanismeista luopuminen.

Ohlström muistuttaa keinovalikoimasta, jolla niin teollisuuden kuin erityisesti yhdyskuntien yhteistuotantoa saadaan muokattua entistä vähäpäästöisemmäksi:

– Päästöjä saadaan alas, kun fossiilisista polttoaineista siirrytään vähäpäästöisempiin tai uusiutuviin polttoaineisiin, käytetään kulutushuippuihin lämpöakkuja sekä hyödynnetään teollisuuden hukkalämpöä. Näin sähköntuotantosektorin lisäksi myös kaukolämpösektorin päästöjä voidaan vähentää sekä uusiutuvan energian osuutta lisätä olemassa olevassakin laitoskannassa. Toisaalta rakennusten energiatehokkuuden parantaminen vähentää niiden energiankulutusta.

Tämän lisäksi Suomessa pitäisi Ohlströmin mukaan kehittää älykkäitä energiapalveluita nykyisen yhteistuotannon päälle – ei pyrkiä energiatehokkaasta yhteistuotannosta eroon. Ainakin suomalaiselle voimalaitosten suunnittelu- ja automaatio-osaamiselle voisi olla käyttöä, jos muualla Euroopassa ryhdytään panostamaan yhdistettyyn tuotantoon.

Tutustu tarkemmin komission talvipakettiin.