Työryhmä selvittää, mitä muutoksia EU:n tietosuoja-asetus vaatii suomalaiseen lainsäädäntöön

Oikeusministeriö pyrkii siihen, että työryhmän ehdotukset kansallisiksi lakimuutoksiksi ovat valmiit toukokuun 2017 loppuun mennessä. Yrityksille keskeisin selvitettävä asia on, missä muodossa ja laajuudessa laki yksityisyyden suojasta työelämässä jää voimaan.

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, mitä muutoksia EU:n tietosuoja-asetus edellyttää suomalaiseen lainsäädäntöön. EK on mukana työryhmässä.

Tietosuoja-asetusta on ryhdyttävä soveltamaan kahden vuoden päästä siitä, kun asetusteksti – suomenkielinen käännös mukaan lukien – on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Asetus julkaistaneen huhti-toukokuussa eli soveltaminen alkaa keväällä 2018.

Uudella asetuksella määritetään vastaisuudessa muun muassa seuraavista asioista, joista säädetään tällä hetkellä henkilötietolaissa (523/1999):

• Mikä tieto on henkilötietoa?
• Millä perusteilla henkilötietoja voi käsitellä?
• Mitä velvollisuuksia henkilötietojen käsittelyyn liittyy?
• Mitkä ovat rekisteröityjen eli niiden henkilöiden, joiden tietoja käsitellään, oikeudet?

Asetus korvaa vuoden 1995 henkilötietodirektiivin (95/46/EY) ja sen kansalliseksi täytäntöönpanemiseksi annetun henkilötietolain säännökset niiltä osin kuin henkilötietojen käsittely kuuluu asetuksen soveltamisalaan.

Kansallista liikkumavaraa työelämän sääntelyssä

EU-asetusta ei panna täytäntöön kansallisella lailla, kuten vuoden 1995 henkilötietodirektiiviä, vaan sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa EU-maissa.

Tietosuoja-asetus jättää kuitenkin jäsenmaille jonkin verran kansallista liikkumavaraa etenkin julkisella sektorilla tehtävään henkilötietojen käsittelyyn, mutta suppeassa määrin myös yksityisellä sektorilla.

Liikkumavara tarkoittaa, että asetuksen määrittämissä tilanteissa jäsenmaiden on mahdollista antaa tai säilyttää kansallista lainsäädäntöä, jolla tarkennetaan asetuksen sääntelyä. Tietyiltä osin kansallisella lainsäädännöllä on myös mahdollista poiketa asetuksen velvoitteista.

Liikkumavaraa yksityisen sektorin osalta on etenkin siinä, miten henkilötietoja käsitellään työsuhteessa. Yrityksille keskeisin kansallisesti selvitettävä asia onkin, missä muodossa ja laajuudessa laki yksityisyyden suojasta työelämässä jää voimaan.

Sääntelyä henkilötietojen käsittelystä on useassa sadassa säädöksessä

Oikeusministeriön alustavan arvion mukaan useassa sadassa kansallisessa säädöksessä on tällä hetkellä säännöksiä henkilötietojen käsittelystä. Kaikki nämä säännökset on saatettava asetuksen mukaisiksi kevääseen 2018 mennessä sen liikkumavaran puitteissa, jonka asetus mahdollistaa.

Asetus edellyttää tietyiltä osin myös täydentävää kansallista lainsäädäntöä, esimerkiksi sääntelyä kansallisesta tietosuojaviranomaisesta.

Oikeusministeriön tavoite on, että työryhmän ehdotukset kansallisiksi lakimuutoksiksi olisivat valmiit toukokuun 2017 loppuun mennessä.

• Lue lisää:
  Asetuksen epävirallinen englanninkielinen versio (virallista asetustekstiä ei vielä käytettävissä) ja oikeusministeriön tiedote