Uudistus tuo ammatillisen koulutuksen lähemmäs työelämää

Ammatillinen koulutus on suurten muutosten edessä. Tänään eduskunnan hyväksymä uusi laki vaikuttaa moneen asiaan, kun tutkintojärjestelmän lisäksi muuttuvat samanaikaisesti myös rahoitusmalli ja koulutuksen ohjaus. Koko järjestelmää koskevan uudistuksen tavoitteena on vastata nykyistä paremmin erilaisten opiskelijaryhmien ja työelämän muuttuviin tarpeisiin.

– Lainsäädännön kokonaisuudistus ja uusi rahoitusmalli viitoittavat tietä koulutuksen järjestäjien toimintakulttuurin muutokselle. Yrityksille uudistuva ammatillinen koulutus tarjoaa nykyistä monipuolisempia mahdollisuuksia osaamisen uudistamiseen ja rekrytointeihin, sanoo asiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

– Tavoite lähentää koulutusta ja työelämää on erittäin hyvä. Tärkeä periaate myös jatkossa on, että yritys itse päättää kuinka paljon tarjoaa oppimismahdollisuuksia opiskelijoille ja onko työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta käytössä oppisopimus vai koulutussopimus, joka ei perustu työsuhteeseen. Laki ei tuo uusia velvoitteita yrityksille, jatkaa Hannula.

Mikä muuttuu 1.1.2018?

Eduskunta päätti ammatillisen koulutuksen historiallisesta uudistuksesta täysistunnossaan 30.6.2017. Mirja Hannula listasi yritysnäkökulmasta keskeisimpiä muutoksia.

1) Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma jokaiselle opiskelijalle

Opiskelijoille muutos näkyy tulevaisuudessa räätälöidympänä koulutuspolkuna, kun jokaiselle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, opinnot etenevät yksilölliseen tahtiin ja osaamisen osoitetaan näytöllä. Yhteishaussa hakevat vain perusasteen päättävät ja vailla perusasteen tutkintoa olevat. Ammatinvaihtajille ja uutta osaamista työuran aikana hankkiville käytössä on jatkuva haku.

Työelämä nousee vahvemmin opiskelijoiden rinnalla koulutuksen asiakkaaksi. Ammatillinen koulutus tukee jatkossa nykyistä paremmin elinikäistä oppimista ja työelämän muutostilanteita. Työvoimakoulutus siirtyy osaksi ammatillista koulutusta niiltä osin, kun koulutus on tutkintotavoitteista.

2) Osaamistarpeisiin vastataan tutkinnon osilla

Tutkintojen määrä vähenee ja tutkintojärjestelmän kyky työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamisessa kasvaa. Tutkinnon osien merkitys uuden osaamisen hankkimisessa tulee korostumaan eri vaiheissa työuraa. Esimerkiksi tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimuskoulutus on erinomainen vaihtoehto päivittää tai hankkia uutta osaamista.

3) Rahoitusmalli merkittävä muutos

Koulutusaikaan perustuvasta rahoitusmallista siirrytään malliin, joka ohjaa kiinnittämään huomiota koulutuksen vaikuttavuuteen ja opiskelijoiden työllistymiseen. Kun uusi rahoitusmalli on siirtymäajan jälkeen toiminnassa, on vaikuttavuusrahoituksen osuus koulutuksen järjestäjien rahoituksesta 15%. Tärkeä muutos on myös tutkinnon osien tunnistaminen rahoitusjärjestelmässä tutkintojen rinnalla osana koulutuksen järjestäjien saamaa rahoitusta.

4) Oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus

Työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa käytössä on tulevaisuudessa kaksi muotoa oppisopimus ja koulutussopimus. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen ja tähtää joko tutkintoon tai tutkinnon osaan. Koulutuksen järjestäjä maksaa oppisopimustyönantajalle koulutuskorvausta. Uusi koulutussopimus korvaa nykyisen työssäoppimisen. Koulutussopimuksessa opiskelijalle ei makseta palkkaa, eikä työpaikalle koulutuskorvausta.

Keskeinen muutos on mahdollisuus yhdistää joustavasti koulutussopimus ja oppisopimus. Koulutussopimus voi toimia oppisopimuksen ei-työsopimussuhteisena ennakkojaksona. Tämä vähentää yrityksen riskiä uuden työntekijän rekrytoinnissa ja lisää oppisopimuskoulutuksen käytön mahdollisuuksia yrityksen näkökulmasta.

Tärkeä muutos on myös, että tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus on jatkossa aina käytettävissä, kun yrityksellä on siihen tarve. Oppisopimus on jatkossa osana kaikkien koulutuksen järjestäjien palveluvalikoimaa ja rahoitusjärjestelmä kannustaa koulutuksen järjestäjiä lisäämään oppisopimuksen käyttöä tarvelähtöisesti.

5) Yritysten ja oppilaitosten kumppanuus tavoitteena  

Ammatillisen koulutuksen järjestelmästä tulee selkeämpi ja helpommin lähestyttävä. Yritykset ja julkisen sektorin työpaikat voivat odottaa saavansa kokonaisvaltaisempaa palvelua koulutuksen järjestäjiltä. Yrityksen tarve voi liittyä rekrytointiin, henkilöstön osaamisen kehittämiseen tai esimerkiksi pk-yrityksen omistajanvaihdostilanteeseen.

Yhteistyön lähtökohtana ovat yrityskohtaiset tarpeet ja yritysten erilaiset mahdollisuudet tarjota oppimismahdollisuuksia opiskelijoille. Oppilaitosten tehtävänä on tukea työpaikkoja opiskelijoiden ohjauksessa. Parhaimmillaan yhteistyö on kumppanuutta, joka tukee yrityksen osaamisen kehittämistä.

Valtioneuvoston uutinen 30.6.:
Ammatillisen koulutuksen reformi hyväksyttiin – suurin koulutusuudistus vuosikymmeniin

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi