Talouskeskiviikko: Työllisyyden odotettua kysyntäpiikkiä ei saa hukata

Talouskasvun nopeutuminen on vähitellen siivittänyt työllisyyden nousuun. Käännettä on syytä arvostaa ja pidettävä huoli, että avoimiin työpaikkoihin saadaan osaavaa työvoimaa, kirjoittaa Simo Pinomaa.

Parannettavaa on vielä varsin paljon, kun Suomen työllisyysastetta vertaa muihin Pohjoismaihin. Työllisyyden parantuminen Suomessa on ollut varsin verkkaista. Tässä ei olekaan mitään ihmeellistä, sillä yritykset pyrkivät selviämään olemassa olevalla työvoimalla mahdollisimman pitkään ja palkkaavat uutta työvoimaa vasta, kun hyvää kasvua on jatkunut jonkin aikaa. Nopein työllisyyden kasvuvaihe onkin odotettavissa vasta suhdannekierron alkuvaiheen jälkeen.

Avoimet työpaikat kasvussa

Mikäli siis vanhat merkit pitävät paikkansa työllisyyden kysyntäpiikki on vasta tuloillaan. Heinäkuun lopulla avointen työpaikkojen määrä työvoimatoimistoissa on nousut jo yli 38 000. Kun otetaan huomioon, että vain alle puolet työpaikoista ilmoitetaan työvoimatoimistoihin, voidaan puhua likimain yli 100 000 avoimesta työpaikasta. Toivottavasti työmarkkinat pystyvät vastaamaan huutoon ja osaavaa työvoimaa on saatavilla.

Valitettavasti ennusmerkit eivät näytä kovin hyviltä. EK:n heinäkuisesta suhdannebarometrista ilmenee, että yritykset ovat jo nyt alkaneet laajasti kohdata työvoiman saatavuusongelmia. Yli kolmannes rakennusyrityksistä, lähes viidennes palveluyrityksistä ja yli kymmenesosa teollisuusyrityksistä ilmoitti kasvun esteeksi ammattityövoiman puutteen.

Vaarana onkin, että kasvu tyssää, kuten monta kertaa aiemminkin, työvoiman tarjontarajoitteisiin. Suomi on suuri maa, jonka paikalliset työmarkkinat ovat kuitenkin varsin pienet.  Alueellisessa ja ammatillisessa liikkuvuudessa on toivomisen varaa. Työ ja sen tekijät eivät tahdo kohdata.

Yhteensopivuusongelmat edelleen suuria

Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmien saralle myönteistäkin kehitystä on viime aikoina nähty.  Suuri avointen työpaikkojen määrä on ilmeisesti vaikuttanut siihen, että työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut heinäkuussa kaikilla ELY-keskusten alueilla ja kaikissa ammattiryhmissä yhteensä lähes 50 000 verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.

Laskusta huolimatta työttömiä työnhakijoita oli työvoimatoimistoissa viime heinäkuussa kuitenkin yli 320 000. Suhteutettuna työvoimaan tämä tarkoittaa noin 12 prosentin työttömyysastetta. Työmarkkinoiden rakenneongelma on siis edelleen erittäin akuutti.

Hyödyt valtion rahakirstun vartijoille suuria

Julkistalouden kannalta entistä matalampi työttömyys ja erityisesti yksityisen sektorin korkeampi työllisyys ovat varsin tavoittelemisen arvioisia asioita. Työttömän työllistyessä työttömyys- ja sosiaaliturvamenot alentuvat ja ansiotuloista perittävät verotulot puolestaan kasvavat.

Tässä toivoisi olevan valtion rahakirstun vartijoille riittävästi motivaatiota työllisyyttä edistäviin ratkaisuihin. Seuraavan kerran tähän onkin mahdollisuus, kun hallitus päättää vuoden 2018 budjetista.

Viikon kysymys: Kuinka paljon työpaikkoja on julkisella ja yksityisellä sektorilla?
Viikon graafi: Pohjoismaisissa työllisyysasteissa isoja eroja

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi