Katto korjattava hyvän sään aikana
Kasvu, työllisyys, kulutus, talouden ilmapiiri sekä monet muut talouden indikaattorit ovat viime aikoina kehittyneet EU-maissa hyvään suuntaan. Tilannetta ei olla kuitenkaan onnistuttu käyttämään riittävästi hyväksi. Vanha sanonta, että auringon paistaessa kattoa ei tarvitse ja sateessa sitä ei voi korjata, näyttää pätevän Euroopan taloustilanteeseen valitettavan hyvin, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.
EK:n eurooppalaisen kattojärjestön BusinessEuropen tuore raportti osoittaa, että erityisesti työmarkkinoita koskevia uudistuksia ei olla onnistuttu tekemään vaikka talouden ilmapiirin perustella mahdollisuudet tähän olisivat olleet hyvät. Esimerkiksi työttömyysturvaa olisi ollut perusteltua muuttaa kannustavammaksi, kun avoimia työpaikkoja on runsaasti tarjolla.
Riskit kasvussa
Passiivisuus on valitettavaa, sillä hyvä taloudellinen tilanne ei kestä ikuisesti. USA:n ja Kiinan kauppaa haittaavat tullimaksut ovat murto-osa maailman kaupasta, mutta ne heiluttavat jo nyt pörssi- ja valuuttakursseja ja heikentävät ennen pitkää talouden luottamusta. Kauppasodassa kaikki häviävät. Eniten häviävät ne tyypillisesti eurooppalaiset maat, jotka ovat riippuvaisia ulkomaankaupasta. ”Voittajia” puolestaan ovat ne, jotka häviävät vähiten. Siis ne maat, jotka ovat omavaraisia.
Riskejä maailman talouteen tuo myös keskuspankkien pitkään jatkunut elvyttävä rahapolitiikka ja sen synnyttämät kuplat esimerkiksi asuntomarkkinoille. Velkaantumiseen ei puututa, koska kevyt rahapolitiikka mahdollistaa suuren velan. Suomessakin valtion korkokulut laskevat, kun kalliimpia velkoja konvertoidaan nykykorolla, vaikka yleinen korkotaso on nousussa.
Luottamukseen vaikuttavat vähitellen myös pakolaisvirrat, lisääntyvät sotilaalliset konfliktit, pakotteet ja taloudellista integraatiota vastustavat ääriliikkeet. Esimerkiksi kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina euroalueen hajoaminen oli todellinen riski, joka heikensi talouden ilmapiiriä euroalueella.
Työmarkkinoita uudistettava
Mitä sitten Euroopan työmarkkinoilla pitäisi tehdä? BusinessEuropen raportti painottaa, että pahenevan avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden yhteensopivuusongelman takia koulutuksen pitää paremmin ottaa paremmin huomioon työelämän tarpeet. Tämä koskee erityisesti teknologiaa ja digitalisaatiota.
Nuorten työllistämiseen ja vaihteleviin urapolkuihin pitää tarjota uusia mahdollisuuksia. Työn verotusta on alennettava. BusinessEurope painottaa myös, että työvoimakustannusten nousun pitää olla sopusoinnussa tuottavuuden kasvun kanssa.
Julkistaloudet ovat kohentuneet Euroopassa selvästi. Osaltaan tämä johtuu matalista koroista ja vahvasta talouskasvusta. BusinessEurope kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että vuoden 2014 jälkeen EU-maissa julkisten menojen kasvua on onnistuttu hillitsemään. Tämä on tärkeää, koska Euroopassa julkiset menot ja verotus ovat selvästi suurempia verrattuna Yhdysvaltoihin, Japaniin tai Kiinaan.
EU:n ja USA:n kaksintaistelussa merkittävin ero on suhtautumisessa julkiseen sektoriin. Julkisin varoin tuotetut palvelut tuottavat hyvinvointia, mutta niiden rahoittamiseen käytetyt verot hidastavat talouden sopeutumista. BusinessEuropen huomion mukaan Euroopan talous on selvästi kilpailijaansa hitaammin toipunut noin 10 vuotta sitten alkaneesta finanssikriisistä.
Viikon kysymys: Mikä on reformibarometri?
Viikon graafi: Hyvä suhdannetilanne luo tilaa rakenneuudistuksille EU-maissa