Sami Pakarinen: Ruotsissa tiedetään, mitä vaaleissa on pelissä

”Jos Ruotsin pääomasijoitusmarkkinat heikkenevät, tuottavuuden kasvu hidastuu jyrkästi. Jos investoinnit, yrittäjyys ja teknologinen kehitys hidastuvat, myös kaikkien ostovoima kehittyy hitaammin. Heikomman pääomasijoitusmarkkinan suurimmat kustannukset eivät siis maksa yrittäjät vaan ruotsalaiset palkansaajat”, kirjoitti Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg Dagens Industrissa elokuussa.

Ruotsissa käydään parlamenttivaalit 13. syyskuuta 2026. Borgin toteamus kuvaa hyvin, kuinka moni on herännyt puhumaan Ruotsissa sen puolesta, että talouskasvun edellytykset on jatkossakin tärkeätä turvata. Ruotsi on pystynyt rakentamaan Euroopan parhaimman pääomamarkkinan, joka on tunnistettu laajalti mm. Draghin raportissa vuonna 2024.

Vaalien alla käydäänkin tiukkaa vääntöä veropolitiikan suunnasta sekä keinoista, joilla pääomamarkkinoita, yrittäjyyttä ja investointeja tuetaan jatkossa. Puolueiden välillä on näissä kysymyksissä erilaisia painotuksia. Anders Borgin sitaatti kertoo myös, kuinka paljon Ruotsissa on pelissä. Ruotsin menestyksekäs 2000-luku on osoittanut kasvuhakuisen politiikan voiman. Samalla tiedämme sen, että tulevilla päätöksillä ratkaistaan Ruotsin kilpailukyky myös jatkossa.

Suomalaisena Borgin sitaatin lukeminen kuulostaa tutulta. Suomen talouskehitys finanssikriisin jälkeen on osoittanut, kuinka vaikeaa pitkästä heikon kasvun jaksosta on päästä irti. Vasta vuonna 2026 olemme Suomessa laaja-alaisesti heränneet yksityisen, kotimaisen pääoman saatavuuden varmistamiseen. Aktiivista, osaavaa omistamista peräänkuulutetaan. Kasvuyritysten rahoitusta halutaan helpottaa. Suomessa emme vain ole yhtä herkkänä tätä ajamaan, koska emme aina riittävästi tunnista, mitä kaikkea paremmat pääomamarkkinat tuovat tullessaan. Ruotsalaiset tietävät.