Pinomaa bloggaa: Syntyvyys on alentunut – mitä tapahtuu kestävyysvajeelle?

Syntyneiden lasten määrä on kääntynyt Suomessa jyrkkään laskuun. Lapsia syntyy vuositasolla alle 50 000, kun vielä vuosikymmenen alussa yllettiin jopa 60 000 lapseen. Julkisen talouden rahoitusongelmat kasvavat, jos trendiä ei saada kääntymään, bloggaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Helppoa konstia syntyvyyden nostamiseksi ei ole kenelläkään tiedossa. Jotain pitäisi kuitenkin mahdollisimman nopeasti tehdä, sillä väestöpyramidiin tullutta kuoppaa ei omalla väestöllä voi takautuvasti korjailla.

Oma tärkeä kysymyksensä onkin, miten hyvin Suomi kilpailussa maahanmuuttajista jatkossa pärjää ja kuinka hyvin heidän kotouttaminen onnistuu? Tällä hetkellä nettomaahanmuuton suuruus on noin 17 000 henkeä ja maahanmuuttajien työllisyysaste noin 50 prosenttia.

Uusista veronmaksajista ja hoitavista käsistä tulee pula

Mitä sitten tarkoittaa, jos syntyvyys painuu pysyvästi ensi vuosikymmenellä 40 000 tasolle? Pienentyneet ikäluokat siirtyvät työelämään ja tulevat hyvinvointimenojen maksumiehiksi vuosina 2040–2050.

Suuret, vuosina 1945–1950 ja sen jälkeen syntyneet, ikäluokat puolestaan ovat silloin varsin iäkkäitä ja riippuvaisia sosiaali- ja terveyspalveluista. Ikäsidonnaiset menot ovat vielä siinä vaiheessa korkeat. Uusien veronmaksajien lisäksi hoitavista käsistä on silloin huutava pula.

Kestävyysvaje on mittari, joka kertoo kuinka paljon julkistaloutta pitää sopeuttaa, jotta se olisi pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kestävyysvaje on viime aikoina pienentynyt, koska julkisen sektorin tulojen ja menojen nykyhetken tasapaino on parantunut. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kestävyysvaje on nyt noin 2½% suhteessa BKT:hen eli runsaat 5 mrd euroa.

On selvää, että syntyvyyden alentumisella on kielteinen vaikutus kestävyysvajeeseen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on tehnyt laskelmia maahanmuuton vaikutuksista kestävyysvajeeseen. Näitä laskelmia voi soveltaa myös alentuneeseen syntyvyyteen.

Kestävyysvajeeseen nousupaine

Nettomaahanmuuton pysyvä alentuminen 17 000:lla johtaisi ETLA:n mukaan kestävyysvajeen 1 prosenttiyksikön nousuun. Kantaväestön työllisyysaste on nyt jonkin verran suurempi, toisaalta maahanmuuttajat siirtyvät nopeammin työelämään. Todennäköisesti syntyvyyden noin 10 000 hengen pysyvä alentuminen johtaa kestävyysvajeen vähintään ½-prosentin nousuun.

Ilman tarkkoja laskelmia syntyvyyden laskun vaikutuksesta kestävyysvajeeseen voidaan esittää vain karkeita arvioita. Vaikutusten suunta on kuitenkin selvä. Seuraava Tilastokeskuksen väestöennuste aiheuttaa harmaita hiuksia kestävyysvajeen laskijoille.

EK tekee syntyvyydestä kirjoitussarjan. Tämä on sarjan toinen kirjoitus. Ensimmäinen kirjoitus: Kuka maksaa eläkkeet syntyvyyden laskiessa?

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi