Brexit – yhteenveto viikonlopun käänteistä ja katse tulevaan

EK:n brexit-asiantuntija Janica Ylikarjulan muistio tiivistää uuden brexit-tilanteen brittien, EU:n ja elinkeinoelämän näkökulmasta. 

Lauantain 19.10. brexit-käänteet

Lauantaina 19.10. Britannian parlamentin alahuoneessa tapahtuneiden brexit-käänteiden tarkoituksena oli tukkia UK:n puolelta sopimuksettoman EU-eron mahdollisuus lokakuun lopun brexit-päivämäärän lähestyessä.

Britannian lainsäädännön mukaan maa eroaa EU:sta automaattisesti lokakuun lopussa 2019, ellei muuta brexit-vaihtoehtoa valita tai prosessille ei tule pidennystä. Lisäksi lainsäädännön (Benn Act) mukaan UK:n
hallituksen on haettava EU:lta lisäaikaa tammikuun 2020 loppuun asti, jos alahuone ei hyväksy neuvottelutulosta 19.10.2019 mennessä.

Lauantaina 19.10. Britannian alahuoneessa hyväksytyn ns. Letwinin muutosehdotuksen (hyväksyntä neuvottelutulokselle vasta kun brexitlainsäädäntö on ensin hyväksytty ja hallituksen haettava joka tapauksessa lisäaikaa tammikuun 2020 loppuun) taustalla oli joidenkin parlamentaarikoiden huoli siitä, että jos neuvottelutulos hyväksyttäisiin, niin koko lainsäädäntöä ei ehdittäisi viedä läpi parlamentissa lokakuun loppuun mennessä eikä hallitus hakisi tästä huolimatta lisäaikaa. Näin UK olisi voinut päätyä sopimuksettomaan EU-eroon, vaikka neuvottelutulos olisikin hyväksytty. Tämä osoittaa, että Britannian parlamentissa ja poliittisessa järjestelmässä vallitsee tällä hetkellä vahva epäluottamus, myös pääministerin toimia kohtaan.

Pääministeri Johnson vakuutti, ettei hän neuvottele EU:n kanssa jatkoajasta. Hän kuitenkin lähetti jatkoaikapyynnön Benn Actin mukaisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskille (ilman allekirjoitusta). Mukana oli toinen kirje, jossa pääministeri Johnson selvittää, miksi lisäaika olisi vahingollinen kaikille osapuolille. Puheenjohtaja Tusk on vastaanottanut ja hyväksynyt kirjeen, joten UK:n puolelta lisäaikaa on nyt pyydetty.

Seuraavat vaiheet brittiparlamentissa

Pääministeri Johnson tuo brittiparlamenttiin neuvottelutuloksen täytäntöönpanoon liittyvän lainsäädännön (WAB). On mahdollista, että alkavalla viikolla järjestetään ”meaningful vote” saavutetusta neuvottelutuloksesta.

Johnson on edelleen sitä mieltä, että kaikki brexit-lainsäädäntö voidaan saada valmiiksi lokakuun loppuun mennessä eikä lisäaikaa tarvita. Hänellä näyttää olevan paremmat mahdollisuudet saada erosopimus läpi alahuoneessa kuin edeltäjällään. Britannian puolelta ”no deal” -mahdollisuuden tukkiminen Letwinin muutosehdotuksen avulla voi tuoda lisää hallitun EU-eron kannattajia sopimuksen taakse.

EU:n reaktiot

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk konsultoi nyt valtioiden päämiehiä saamastaan lisäaikapyyntökirjeestä. Sen hyväksyminen edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Muut EU-maat varmasti seuraavat ensin, miten asiat etenevät alkuviikolla Britanniassa eivätkä anna vastausta heti.

Jos jäsenmaat tarvitsevat asiasta päättämiseen kokouksen, kertoo se vahvasti eriävistä mielipiteistä. Muuten asia saataneen hoidettua kirjallisella menettelyllä. Mahdollinen ”tekninen” lisäaika (muutama viikko,
kuukausi) sopimuksen läpimenoon Britanniassa ja EU-parlamentissa on EU-maille läpihuutojuttu.
Tilanteeseen on turhauduttu ja kärsivällisyys on koetuksella. Silti näyttää yhä siltä, että EU-maat haluavat Britannian tekevän brexit-valinnan itse ja maat haluavat välttää sopimuksettoman EU-eron. Tämä painaa
vaakakupissa vielä enemmän kuin EU-erovaiheen saaminen päätökseen.

Elinkeinoelämän näkökulma

Yritysten näkökulmasta on hyvä asia, että neuvottelutulos saatiin, vaikka se onkin Irlannin saaren erityiskysymyksen osalta monimutkaisempi ja epäselvempi kuin pääministeri Mayn aika neuvoteltu. On äärimmäisen hankalaa ratkaista tilanne, jossa Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille tulee EU:n ulkoraja, mutta sinne ei haluta rajatarkastuksia.

Epävarmuus on merkittävä brexit-prosessiin liittyvä ongelma. Edellisten kahden brexit-määräajan kohdalla tilanne on ratkennut vasta viikko tai pari päivää ennen määräaikaa. Nyt kolmanteen brexit-määräaikaan on
vajaa kaksi viikkoa.

Yritysten kannalta olisi tärkeää, että Britannian EU-ero toteutuisi järjestäytyneesti (eron peruuntuminen on hyvin epätodennäköistä) ja päästäisiin käynnistämään neuvottelut tulevasta kauppasuhteesta. Huolta aiheuttaa se, että Britannian nykyhallitus haluaa selvästi kaukaisemman taloussuhteen EU:n kanssa kuin edeltäjänsä (CETA ++ -> CETA –).

Kauppaneuvottelut tulevat olemaan myös EU-maille erosopimusta hankalammat, koska maiden tavoitteet eroavat toisistaan eri tavalla kuin erosopimuksen kysymyksissä (kansalaisten asema, rahoitussitoumukset, Irlannin saaren erityiskysymys).

Lue myös Janica Ylikarjulan vertailu Johnsonin ja Mayn neuvottelutuloksista

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi