EK:n lakiasiainjohtaja Äimälä: Kiky-tunnit edelleen voimassa

Viime päivinä on kohuttu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiosta, jossa katsottiin, että työntekijän työaikaa ei voitu pidentää kiky-sopimuksen mukaisella 24 tunnilla vuodessa, koska hänen työaikansa oli sovittu työsopimuksessa tätä lyhyemmäksi. Tuomio on varsin yllättävä mm. sen vuoksi, että työtuomioistuin on päätynyt päinvastaiseen lopputulokseen. Käräjäoikeuden tuomiosta huolimatta kiky-tunnit on tehtävä kuten tähänkin saakka.

Juridisesti kysymys on tiivistetysti kahdesta asiasta: 1) Onko työehtosopimuksella mahdollista poiketa ns. edullisemmuusperiaatteesta? Edullisemmuusperiaate tarkoittaa sitä, että jos samasta asiasta on sovittu eri tavalla työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa, valitaan työntekijälle edullisempi vaihtoehto. 2) Jos edullisemmuusperiaatteesta poikkeaminen on sallittua, onko niin myös tehty jonkin työehtosopimuksen osalta?

Molemmat näistä kysymyksistä koskevat työehtosopimuksia koskevaa juridiikkaa. Työehtosopimusten sisältöä ja tulkintaa koskevat asiat kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. Nimenomaan työtuomioistuimessa on paras näitä kysymyksiä koskeva asiantuntemus.

Työtuomioistuin on useissa ratkaisuissaan vuosien varrella (mm. TT 2006-31, TT 2013-63 ja TT 2014-103) antanut myöntävän vastauksen kysymykseen 1). Se on siis katsonut, että työehtosopimuksella voidaan syrjäyttää työntekijälle edullisempi työsopimuksen ehto. Tämä on siten varsin selvä asia juridisesti.

Jäljelle jää kysymys 2). On vaikeaa kuvitella, että kenellekään kiky-sopimusta koskeviin neuvotteluihin osallistuneelle olisi jäänyt epäselväksi, että kiky-sopimuksen tarkoituksena oli pidentää kaikkien kiky-sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa. Kysymys oli työntekijöiden näkökulmasta epämiellyttävän taakan jakamisesta tasaisesti kaikille.

Kysymys 2) on ollut vastikään myös työtuomioistuimen arvioitavana. Työtuomioistuin päätyi antamassaan lausunnossa (TT 2019-74) yksimielisesti siihen, että ”työajan pidentämistä koskevalla määräyksellä on sovittu edullisemmuussäännön poissulkemisesta kaikkien työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa riippumatta siitä, onko työajasta sovittu ennen kyseisen työehtosopimusmääräyksen voimaantuloa työsopimuksella vai ei.”

Nyt on siis olemassa kaksi täysin päinvastaista ratkaisua samasta asiasta. Mitä tilanteesta pitäisi ajatella? Itse olen vahvasti sitä mieltä, että nimenomaan työtuomioistuimen tehtävänä on arvioida sitä, onko työehtosopimuksella sivuutettu edullisemmuusperiaate. Onkin hämmästyttävää, että käräjäoikeus ei ole pyytänyt työtuomioistuimen kantaa asiaan. Lisäksi kyseessä on yksittäisen käräjäoikeuden tuomio, josta hyvin todennäköisesti tullaan valittamaan hovioikeuteen ja ehkä aikoinaan jopa korkeimpaan oikeuteen.

Näissä olosuhteissa ei ole syytä muuttaa aikaisempaa työtuomioistuimen kannan mukaista linjaa, jonka mukaan kiky-tunnit koskevat kaikkia työntekijöitä heidän työsopimuksensa työaikaehdosta riippumatta.