Miten EK laskee työtaisteluiden menetykset?
EK laskee laajoista, toimialarajat ylittävistä työtaisteluista syntyvät kansantaloudelliset menetykset seuraavasti:
- Jäsenliitoille ja -yrityksille tehdyllä kyselyllä kartoitetaan pysähtyneen tuotannon laajuus (lakossa olevien työntekijöiden osuus koko alan työntekijöistä) sekä tuotantoseisokin pituus
- Tilastokeskuksen panos-tuotos -tauluilla lasketaan näistä menetyksistä muille aloille syntyvät kerrannaisvaikutukset
- Arvio menetyksistä esitetään vaikutuksena BKT:hen (ei liikevaihtoon, yrityksen tulokseen tms.), koska BKT on yhteismitallinen toimialojen välillä ja kertoo koko kansantalouden menetykset.
Suppeampien työnseisausten (esimerkiksi yksittäisten satamien tai logistiikkaketjujen joidenkin osien) vaikutusten suuruusluokkaa voidaan arvioida EK:n Rambollilta tilaaman selvityksen kautta, josta saadaan tietoa eri logistiikkareittien merkityksestä. Tältä osin arvio on esitetty osuutena Suomen viennistä, johon toimenpide kohdistuu. Lopulliset vaikutukset yrityksille seuraavat uudelleenreititysten kustannuksista, varastointikustannusten kasvusta sekä työtaistelun jatkuessa pidempään myös mahdollisten tuotantoseisokkien kustannuksista ja kriittisten toimitusketjujen häiriöistä.
Eikö EK:n arvio ole liioiteltu, sillä yritykset pystyvät kuromaan kiinni lakkojen menetykset nopeasti?
EK:n arvio sisältää työtaistelun välittömät vaikutukset työtaistelun kohteena olevaan toimintaan (menetetty tuotanto) sekä välittömät seurannaisvaikutukset muille toimialoille (esimerkiksi tuotannon alenemisen vuoksi myös kuljetukset, palveluiden ostot ym. vähenevät).
EK:n laskelma ei ota huomioon pidemmän aikavälin kerrannaisvaikutuksia, jotka voivat joko kasvattaa tai alentaa työtaistelun lopullisia kustannuksia kansantaloudelle.
Työtaistelun kustannukset voivat olla alemmat kuin EK:n laskelmassa, jos yritykset pystyvät kuromaan kiinni lakkojen menetyksiä myöhemmin. Tämä riippuu mm. työtaistelun pituudesta, toiminnan luonteesta ja monesta muusta seikasta. Menetysten kurominen kiinni voi kuitenkin osaltaan johtaa lisäkustannuksiin esim. ylityöpalkkioiden vuoksi.
Työtaistelun kustannukset voivat olla korkeammat kuin EK:n laskelmassa esimerkiksi silloin, jos työtaistelu heikentää suomalaisyritysten asemaa strategisissa toimitusketjuissa, aiheuttaa myöhästymissakkoja toimitusten viivästyessä tai vähentää pitkällä aikavälillä investointeja.
