Alustataloutta, Britanniaa ym. #Brysselinpöhinää
Komissio antaa positiivisia signaaleja verkkoalustoille perustuvalle uudelle liiketoiminnalle. Jäsenmaiden digi-ranking antaa Suomelle sijaluvun 4, raportoi EK:n Brysselin-toimisto.
Komissio antaa tällä viikolla väliarvionsa investointisuunnitelmasta, jossa varapuheenjohtaja Jyrki Kataisellakin on ollut keskeinen rooli. Luvassa on myös useita digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan ja sisämarkkinastrategiaan liittyviä julkistuksia. Parlamentin puolella poliittiset ryhmät kokoontuvat valmistelemaan kesäkuun täysistuntoa ja keskustelemaan esimerkiksi veronkierron vastaisista säännöistä ja epäreiluista kauppatavoista yritysten välisessä elintarvikeketjussa.
Komission ote verkkoalustoihin ja vuorovaikutustalouteen positiivinen
Komissio julkisti viime viikolla tiedonannon verkkoalustoista ja ensi viikolla on luvassa vuorovaikutustalouden strategia. Kummassakin otetaan voittopuolisen myönteinen kanta uuden talouden ilmiöihin. Samalla on tehty selväksi, että ongelmakohtiin puututaan tarvittaessa.
Verkkoalustojen osalta komissio ilmoittaa tukevansa itse- ja yhteissääntelyä. Toimenpidevalikoima sisältää myös uutta sääntelyä, mutta samalla selvitetään, voidaanko olemassa olevia velvoitteita karsia. Yksittäisistä kysymyksistä esille on nostettu mm. tasapuolinen sääntely-ympäristö, kuluttajien luottamuksen lisääminen ja reilut (B2B-sopimus-)käytännöt verkkoalustoilla.
Vuorovaikutustaloutta komission odotetaan lähestyvän samoista lähtökohdista: mahdollisuudet ovat uhkia suurempia, kunhan esim. verotuksesta ja kuluttajansuojasta huolehditaan. Ennakkotietojen mukaan strategia ohjeistaa, kuinka olemassa olevaa lainsäädäntöä tulisi soveltaa vuorovaikutustalouteen, sen sijaan uutta sääntelyä ei ole luvassa.
EU-maiden ranking: Suomen digitalous ”laahaa edellä”
Komission ylläpitämä Digital Scoreboard arvioi EU-maiden digitaalitalouden kehitystä. Sen pohjalta on 23.5. julkaistu vuoden 2016 digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi. Suomi sijoittuu 28:n EU-maan joukossa sijalle 4. Kuulumme maaryhmään, jonka pistemäärä on korkea mutta kehitysvauhti on hidasta.
Maakohtaisissa raporteissa voi tarkastella Suomen ja muiden EU-maiden digikehitystä mm. internetkäytön, julkisten palveluiden ym. muuttujien avulla.
Loppukiri kohti Britannian EU-kansanäänestystä
Spekulointi Britannian EU-jäsenyydestä ei ole ainakaan hiipumaan päin, kun kansanäänestys tapahtuu parin viikon päästä to 23.6. Politico arvioi, että nuori, liikkuva EU-sukupolvi voisi ratkaista äänestyksen jäsenyyden hyväksi, jos heidät vain saataisiin äänestyspäivänä liikekannalle.
Brittinuorten mielipiteet eroavat radikaalisti heidän vanhempiensa mielipiteistä niin EU- kuin esimerkiksi maahanmuuttoasioissakin. 18–24-vuotiaista nuorista 60–70 % olisi arvioiden mukaan EU-jäsenyyttä kannattavassa ”Bremain”-leirissä. Tämän ikäluokan äänestysprosentti oli kuitenkin viime vaaleissa brittiläisittäin alhainen (43 %), mikä huolettaa EU-jäsenyyden kannattajia.
EU-edunvalvonnassa on tärkeää oikea-aikaisuus
EK:n Brysselin-toimistolle saatiin viime viikolla vierailuryhmä jäsenliittojen asiantuntijoista. Tiiviiseen ekskursioon oli sisällytetty EU-kuplan ajankohtaisia teemoja kauppapolitiikasta yhteiskuntavastuuseen ja vertaistalouteen.
Yhdessä Brysselissä toimivien vaikuttajien kanssa pohdimme suomalaisen edunvalvonnan vahvuuksia ja heikkouksia. Esille nousi erityisesti oikea-aikaisen vaikuttamisen ja nousevien teemojen ennakoimisen merkitys. On tärkeää osallistua laajempaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevään keskusteluun, sillä keskittyminen Suomen edun ajamiseen ei yksin riitä. Ongelmien sijaan on tarjottava ratkaisuvaihtoehtoja sekä hahmotettava isoa kuvaa. Viestien kiteyttäminen on tärkeää, kun joudumme kilpailemaan huomiosta massiivisessa infotulvassa.