Alv-kantojen sääntelyä uudistetaan ja pk-yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään

23.01.2018

Komissio julkaisi 18.1. alv-direktiivin muutosehdotuksen, jonka mukaan jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus määrittää alv-kannat nykyistä huomattavasti joustavammin. Ehdotus on osa komission 7.4.2016 julkaisemaa arvonlisäveron toimintasuunnitelmaa. Samassa yhteydessä komissio julkisti erityisesti pk-yrityksille suunnatun alv-huojennuspaketin.

Nykyisten alv-kantoja koskevan sääntelyn mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettuja kantoja käytännössä vain tiettyihin, hyvin rajattuihin hyödykkeisiin. Alv-kantoja koskeva uusi sääntely on ehdotettu tulevan voimaan kuitenkin vasta silloin jos/kun komission ehdotus ns. lopullisesta alv-järjestelmästä on otettu käyttöön (ks. EK:n tiedote komission tavarakauppaa koskevasta ehdotuksesta 10.10.2017).

Komission mukaan nyt julkaistulla esityksellä tarjotaan jäsenvaltioiden hallituksille uutta joustavuutta. Esityksen ansiosta valtiot voisivat määrittää alv-kannat paremmin poliittisten tavoitteidensa mukaisesti sen jälkeen, kun määränpäämaaperiaatteeseen perustuva lopullinen alv-järjestelmä on otettu käyttöön.

Nykyisin jäsenvaltioilla voi olla käytössä kaksi alennettua arvonlisäverokantaa tiettyihin, direktiivissä listattuihin hyödykkeisiin. Kantojen tulee olla minimissään 5 %. Useat jäsenvaltiot soveltavat lisäksi erityisiä, käytännössä EU:n liittymissopimuksessa neuvoteltuja poikkeuksia, jotka mahdollistavat näille maille alennetun alv-kannan soveltamisen myös muihin tuoteluokkiin.

Komission julkaiseman ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön yleisen alv-kannan (jatkossakin minimi 15 %) lisäksi:

  • kaksi erillistä alennettua alv-kantaa, jotka ovat vähintään 5 prosenttia ja enintään jäsenvaltion soveltama yleinen alv-kanta (Suomessa nyt 24%)
  • yhden alv-vapautuksen (nollaverokanta)
  • yhden alennetun kannan, joka on 0-verokannan ja 5 %:n kannan välillä.

Jäsenvaltioiden tulisi myös varmistua siitä, että alennetun verokannan käyttöönotto hyödyttää lopullista kuluttajaa, ja että järjestelyn käyttö palvelee yleistä etua.

Nykyisin käytössä oleva luettelo niistä tavaroista ja palveluista, joihin voidaan soveltaa alennettuja alv-kantoja, on tarkoitus korvata uudella ”negatiivisella” luettelolla sellaisista hyödykkeistä, joihin on aina sovellettava normaaliverokantaa. Tällaisia hyödykkeitä ovat muun muassa aseet, uhkapelit ja tupakka.

Jäsenvaltioiden on julkisten tulojen turvaamiseksi lisäksi varmistettava, että painotettu keskimääräinen alv-kanta tilanteissa, joissa arvonlisäveroa ei voi vähentää, on vähintään 12 prosenttia. Tämä lasketaan siten esimerkiksi myynneistä kuluttajille ja verosta vapautetuille yhteisöille.

Pk-yritysten alv-huojennuspaketti

Komission julkaiseman pk-yrityksille suunnatun alv-huojennuspaketin tarkoituksena on keventää näiden yritysten hallinnollista taakka ja kustannuksia sekä kotimaisissa että EU-rajat ylittävissä kaupankäyntitilanteissa. Ehdotus on tervetullut askel näiden toimijoiden alv-velvoitteista aiheutuvien kustannusten keventämiseen. Pk-yritysten huojennusehdotuksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin Talouskeskiviikon 24.1. kirjoituksessa.