Ammatillisen tutkintojärjestelmän ja rahoituksen uudistaminen on kokonaisuus
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuoden 2012 alussa ohjaus- ja työryhmän ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä varten (TUTKE). Tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi järjestettiin kuulemistilaisuus ja lausuntokierros syyskuun lopussa. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa 2013 ja lait vahvistettaisiin keväällä 2014.
Rahoitusuudistuksen tulee tukea TUTKEn keskeisiä periaatteita
– Keskeisenä tavoitteena on siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa osaamisperusteisuuteen ja tutkinnon osiin johtavaan rakenteeseen. Voimassa oleva ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan tue tutkinnon suorittamista vaiheittain. On erittäin tärkeää, että nämä esteet poistetaan, kun ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittämistyö käynnistyy tänä syksynä, toteaa EK:n asiantuntija Satu Ågren.
Osaamispisteet koulutuksen mitoituksen perusteeksi
– Hallituksen esityksen mukaan ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa perustutkinnoissa koulutuksen mitoituksen perusteeksi tulevat osaamispisteet ja opintoviikot poistuvat. Kyse on muutoksesta, joka vaatii uudenlaista ajattelutapaa, pohtii Ågren.
Tutkinnon osien laajuutta ei siis enää jatkossa määritellä oppimistulosten saavuttamiseen kuluvan ajan perusteella, vaan sen mukaan mikä on tutkinnon osiin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.
– Tutkintokohtainen ammatillisten tutkinnon osien osaamispisteiden määrittely käynnistyy jo tänä syksynä. Pisteytys tulee tehdä yhteistyössä koulutustoimikuntien sekä alakohtaisten työelämän edustajien kanssa sanoo Ågren.
– Näyttötutkintoihin (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) opintopisteet eivät tule ainakaan ensivaiheessa. EK pitää tätä hyvänä ratkaisuna. Se, että osaamispisteet eivät tule käyttöön samanaikaisesti ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa perustutkinnoissa ja näyttötutkinnoissa, ei saa kuitenkaan muodostua esteeksi tutkinnon suorittamistapojen joustavalle yhdistämiselle tai työelämän tarpeista lähteville osaamisyhdistelmille, painottaa Ågren.
Kun osaamispisteistä on saatu käytännön kokemusta, tulisi tavoitteena olla siirtyminen samaan järjestelmään myös näyttötutkintojen osalta.
Yhteiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat säilyvät
Esityksen mukaan ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava tutkinto muodostuisi nykyiseen tapaan ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Kaikissa tutkinnoissa tulisi olla valinnaisten tutkinnon osien lisäksi aina vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa alan ydinammattitaidon turvaamiseksi.
Tällä hetkellä oppiaineittain määritellyt, hyvin suppeista tutkinnon osista muodostuvat yhteiset tutkinnon osat kootaan neljäksi laajemmaksi tutkinnon osaksi: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.
Tutkintonimikkeet myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin
– Tutkintonimikkeet ehdotetaan säilytettäväksi kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa. Jatkossa tutkintonimikkeiden käyttö olisi mahdollista myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Tutkintonimikkeet vahvistavat ammatti-identiteettiä ja ovat informatiivisia työelämän kannalta, sanoo Ågren.