Arvopaperitarjousten esitesääntely muuttuu EU:ssa

Elinkeinoelämä kannattaa Euroopan komission tavoitteita, joilla pyritään helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia ja alentamaan listautumiskynnystä. Esitesääntelyä uudistettaessa on kuitenkin varottava kasvattamasta hallinnollista taakkaa.

Euroopan komissio pyrkii osana EU:n pääomamarkkinaunionia parantamaan esitesääntelyn toimivuutta erityisesti pienissä arvopaperitarjouksissa ja pörssiyritysten hankkiessa lisäpääomaa. Tarkoitus on helpottaa pk-yritysten rahoituksen saantia ja alentaa siten listautumiskynnystä.

EK kannattaa komission tavoitteita ja pitää onnistuneina esiteasetuksen ehdotuksia muun muassa käytäntöjen yhtenäistämisestä, tiedonantovaatimusten päällekkäisyyksien karsimisesta, joustavuuden lisäämiseen tähtäävistä poikkeusmahdollisuuksista sekä esitteen teknisen rakenteen ja esitystavan selkiyttämisestä.

– Pelkäämme kuitenkin, että ehdotusten vaikutukset jäävät varsin vaatimattomiksi eivätkä johda esimerkiksi rajat ylittävien arvopaperitarjousten kasvuun niin paljon kuin olisi toivottavaa, asiantuntija Santeri Suominen EK:sta sanoo.

– Lisäksi on huomattava, ettei esiteasetus yksinään poista markkinaesteitä pieniltä liikkeeseenlaskuilta. Tällaisia esteitä Suomessa ovat esimerkiksi listayhtiöiden muu hallinnollinen taakka ja verokohtelu.

EK: Ei tiukempia kansallisia vaatimuksia

EK alleviivaa, ettei Suomessa pidä ottaa kansallisesti käyttöön tulevaa asetusta tiukempia esitevaatimuksia. Siltä osin, kun esiteasetusehdotus sisältää kansallista liikkumavaraa, EK painottaa liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien hallinnollisen taakan minimoimista.

– Varsinkin esiteasetuksen seuraamusjärjestelmä sekä jäsenvaltioiden oikeus säätää ankarampia rangaistuksia ja käyttää rikosoikeudellisia seuraamuksia ovat alueita, joilla kansallista sääntelyä ei pidä viedä pidemmälle kuin asetus edellyttää.

– EK:n mielestä liian raskas sanktiojärjestelmä heikentäisi huomattavasti niitä pieniä parannusmahdollisuuksia, joita asetusehdotus toisi markkinatoimijoille, Santeri Suominen sanoo.

Hän huomauttaa, että asetusehdotuksessa esitettyjen velka-arvopapereiden vähimmäisnimellisarvoa koskevan vaatimuksen muuttuminen minimimerkintää koskevaksi (100 000 euron kynnysarvo) ei käytännössä muuta Suomen markkinoilla jo omaksuttua tulkintaa.

– Käytännössä asetusehdotus ei sellaisenaan lisänne Suomessa vähittäissijoittajien mahdollisuuksia osallistua yritysten joukkolainamarkkinoille.

EK yhtyy komission arvioon, että jäsenvaltioiden kynnysarvoa koskevista valinnoista riippuen esitevapaus voi pienentää pienten liikkeeseenlaskujen kustannuksia.

– Se olisi ensiarvoisen tärkeää pk-yritysten kasvun vauhdittamiseksi.

Lisäksi on myönteistä, jos esiteasetuksen mukainen ”yleinen rekisteröintiasiakirja” vähentää pääomamarkkinoilla aktiivisten liikkeeseenlaskijoiden varainhankinnan kustannuksia siten, että esitteen hyväksymisaika nopeutuu ja liikkeeseenlaskija voi hyödyntää mahdollista suotuisaa ikkunaa.

Kevennetystä julkistamisjärjestelmästä listautumisen jälkeisissä liikkeeseenlaskuissa voivat hyötyä myös useat yritykset. Komission arvion mukaan 70 prosenttia hyväksytyistä esitteistä liittyy listautumisen jälkeiseen liikkeeseenlaskuun.

– On myös erittäin hyvä, jos komissio suorittaa aiotusti huolellisen tutkimuksensa esitteen laatimiskustannuksista myöhemmin erikseen, toivottavasti mahdollisimman pian.

Lisäksi on tärkeää, että asetuksen perusteella myöhemmin asetettavat tiedonantovelvollisuuden sisältövaatimukset toimivat saumattomasti yhteen IFRS-vaatimusten kanssa.

EK pitää perusteltuna Suomen kantaa sijoittajapohjan laajentamisesta sekä siitä, että niin ammattimaisten kuin ei-ammattimaisten sijoittajien pitäisi hyötyä muutoksista.

Lue lisää asetusehdotuksesta:
• Lehdistötiedote (englanniksi)
• Komission sivut (englanniksi)