Brexit lisää pohjoismaisen yhteistyön tarvetta

Pohjolan kannattaa puolustaa samassa rintamassa EU:n sisämarkkinoita ja sääntöpohjaista vapaakauppaa, kirjoittavat EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Helsingin Sanomien Vieraskynässä.

Britannian tuleva EU-ero on viime vuosien murheellisimpia Euroopan unionia koskevia uutisia.

Britannian kansanäänestyksen tulos oli herätys myös eurooppalaiselle elinkeinoelämälle. Olemme pitäneet monia EU:n mittavista hyödyistä itsestäänselvyyksinä, ja EU-viestinnän onnistumista arvioitaessa meidän on syytä katsoa peiliin.

Kun keskitymme liikaa EU:n yksittäisten esitysten ongelmiin, unohdamme puolustaa EU:n tärkeitä perusarvoja ja -asioita.

BREXITIN vaikutukset näkyvät jo nyt, vaikka ero ei ole vielä tapahtunut. Britannian talouden näkymät ovat verrokkimaita heikommat, ja Britannia on menettänyt vaikutusvaltaansa EU:ssa. Suomessa on arvioitava, mitä seurauksia brexitillä voi olla EU:n tulevaisuuteen.

Yksi Euroopan suurimmista maista ei ole enää EU:ssa puolustamassa Suomellekin tärkeitä painopisteitä: avointa markkinataloutta, kilpailukyvyn korostamista, parempaa sääntelyä ja EU:n toiminnan tehostamista. Huolena on, että markkinaliberaali suuntaus heikkenee ja EU:sta tulee protektionistisempi niin kotimarkkinoilla kuin kauppapolitiikassakin. EU:n globaali vaikutusvalta saattaa heikentyä.

Eurooppalaiseen politiikkaan jää tyhjä tila, jota yksittäisen maan on lähes mahdotonta täyttää. Suomalaisten on nyt entistä vahvemmin tuotava näkemyksiään esille EU:ssa muiden samanmielisten kanssa. Olemmeko riittävän aktiivisia EU-vaikuttamisessa, ja olemmeko muiden maiden näkökulmasta kiinnostava ja rakentava kumppani? Parannettavaa riittää.

KAIKKI Pohjoismaat eivät kuulu EU:hun, ja myös Pohjolan EU-maat ovat tehneet toisistaan poikkeavia valintoja varsinkin EU:n talous- ja puolustuspolitiikassa. Pohjoismailla on kuitenkin samanlainen arvopohja, ja ne pyrkivät yhdessä vahvistamaan EU:n sisämarkkinoita ja sääntöpohjaista vapaakauppaa.

Myös elinkeinoelämän ja työnantajien järjestöt Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä Euroopan talousalueeseen ja siten EU:n yhteismarkkinoihin kuuluvissa Norjassa ja Islannissa ovat sitoutuneet viemään yhteisiä viestejä eteenpäin. Järjestöjen yhteistyöllä on pitkä historia, ja nyt sitä on erityisesti EU-asioissa vahvistettu entisestään.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on edistänyt pohjoismaista kumppanuutta toimiessaan tänä vuonna puheenjohtajana pohjoismaisten elinkeinoelämän järjestöjen ryhmässä. Tämä on ollut luontevaa siksikin, että Suomi on EU-puheenjohtaja vuoden 2019 jälkipuoliskolla.

Pohjoismaiset järjestöt ovat korostaneet yhteisesti sitä, että digitaalisen liiketoiminnan verotusta koskevissa kysymyksissä olisi löydettävä globaali ratkaisu. Järjestöt myös kannattavat yhdessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita, ja järjestöillä on ollut yhteinen kiertotalouden merkitystä korostava linja.

Nyt pohjoismaisten järjestöjen katseet ovat jo ensi vuodessa – europarlamenttivaaleissa ja niiden jälkeisissä EU:n painopisteissä.

POHJOISMAISET elinkeinoelämän järjestöt toivovat, että EU:ssa toimitaan johdonmukaisesti markkinoiden avaamiseksi ja tasapuolisten kilpailuedellytysten vahvistamiseksi – sekä EU:n sisämarkkinoilla että globaalisti.

Näin vältetään protektionismin ja eristäytymisen houkutukset. EU:ssa pitäisi investoida tutkimukseen ja innovaatioihin sekä hyödyntää muun muassa digitalisaation ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet.

EU:n yhtenäisyyttä repiviä voimia on runsaasti, ja EU natisee liitoksissaan – luottamuspula haittaa yhteistyötä sekä jäsenmaiden kesken että EU-instituutioiden välillä. EU:n hajaantuminen ja heikentyminen ovat riski Suomen taloudelle. Keskittyminen EU:n perustehtäviin – erityisesti tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien vapaan liikkuvuuden turvaamiseen sekä kauppapolitiikan toimintakyvyn tehostamiseen – voisi hälventää jakolinjoja.

MEILLÄ on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU:n kehitykseen, kun tarjoamme eurooppalaisia ratkaisuja pohjoismaisella kokemuksella.

Meidän on myös löydettävä uusia kumppaneita perinteisen pohjoisen koalition ulkopuolelta. Pohjoismainen yhteistyö on kuitenkin tärkeä kanava, jonka avulla voimme vahvistaa Suomen äänen kuuluvuutta EU:ssa. Meidän kannattaa hyödyntää sitä.