BusinessEuropen energiaraportti: Euroopan ryhdyttävä toimiin kilpailukyvyn vahvistamiseksi

EK:n eurooppalainen kattojärjestö on julkaissut laajan selvityksen viitoittamaan alkavan EU-kauden energia- ja ilmastopolitiikkaa. Johtopäätös on, että vuoden 2050 ilmastoneutraalisuuteen tähtäävä energia- ja ilmastosiirtymä on mahdollista toteuttaa kilpailukykyisesti, mutta huonot poliittiset valinnat lisäävät kustannuksia ja heikentävät Euroopan teollisuuden kilpailuasemaa.

Elinkeinoelämän kattojärjestö BusinessEurope on julkaissut konsulttiyritys Compass Lexeconin kanssa laaditun raportin energiamarkkinoista vuoteen 2050. Avainkysymyksenä oli selvittää, kuinka Eurooppa säilyisi kilpailukykyisenä sen edetessä kohti vuoden 2050 ilmastoneutraalisuustavoitetta, johon sekä BusinessEurope että EK ovat vahvasti sitoutuneet. Raportin pohjalta on koottu suositukset alkavan EU:n viisivuotiskauden energia- ja ilmastopolitiikkaan. EK edistää niiden toteutumista omassa vaikuttamistyössään Suomessa ja Brysselissä.

BusinessEuropen suositukset seuraavalle EU:n viisivuotiskaudelle 2019–2024:

BusinessEuropen analyysi osoittaa, että kilpailukykyinen energia- ja ilmastosiirtymä on edelleen mahdollinen, mutta vain viisailla politiikkatoimilla. Vakavana riskinä on se, että Eurooppa jää kärsimään huomattavan korkeista energianhinnoista verrattuna USA:an ja muihin kilpailijamaihin. Se taas heijastuisi laajasti EU:n ja sen jäsenmaiden teollisuuteen, kilpailukykyyn ja investointiedellytyksiin.

Eurooppalainen elinkeinoelämä esittää raportissa uutta kasvumallia, joka perustuu kohtuuhintaiseen päästöttömään energiaan ja kilpailukykyiseen liiketoimintaympäristöön EU:ssa. Erityisesti on ryhdyttävä toimiin Euroopan ja kolmansien maiden välisen energian hintaeron poistamiseksi:

1. Varmistetaan kaikkien uusiutuvien ja vähähiilisten energialähteiden riittävä tarjonta ja jakelukanavat. Puhdasta energiaa tulisi tuottaa teknologianeutraalisti, kustannustehokkuus huomioiden ja siirtoyhteyksiin panostaen. Tämä voisi alentaa sähkön tukkuhintoja lähes 40 prosenttia verrattuna viivästyneen etenemisen skenaarioon raportissa.
2. Kurotaan investointivaje umpeen. Yksityinen ja kohdennettu julkinen rahoitus ovat ratkaisevan tärkeitä minimoimaan puhtaiden investointien riskiä. Avainasemassa on EU:n rahoituksen lisääminen nykyisillä rahoitusvälineillä (mm. Verkkojen Eurooppa CEF-E, päästökaupan innovaatiorahasto) tai luomalla uusia, joissa rahoituksen jako perustuu hankkeiden paremmuuteen.
3. Varmistetaan vedyn arvoketju turvaamalla vihreän vedyn investointivarmuus ja sen teollinen kysyntä. Vihreän vedyn ohessa on tunnustettava vähähiilisen vedyn merkitys vetymarkkinoiden rakentamisessa. Julkisen tuen tarve on huomioitava eritoten siirtymän alkuvaiheessa.
4. Jatketaan lupamenettelyjen nopeuttamista ja virtaviivaistamista ympäristöluvituksen tasoa kuitenkaan laskematta. Tätä edistäisi EU:n ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikan yhteensovittaminen nykyistä paljon kattavammin.
5. Tasoitetaan hiilikustannuksia kilpailijamaihin nähden EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) tehokkaalla käytöllä. Päästöoikeuksien ilmaisjako tai muu vastaava kilpailuasemaa tasoittava tukimuoto on palautettava käyttöön viennin osuudelle.
6. Lisätoimenpiteet energiakustannusten vähentämiseksi teollisuudenaloilla, joilla on suuri hiili- ja investointivuotojen riski. Tällaisia jäsenmaatasolla toteutettavia keinoja ovat mm. sähköistämistuki, suositukset verkkotariffien alentamiseksi ja erilaiset investointikannusteet. Niiden ei kuitenkaan tule vääristää kilpailutilannetta.
7. Edistetään elinkeinoelämän vähähiilistymistä kasvattamalla kestävien tuotteiden kysyntää. Raportissa nostetaan esille julkiset hankinnat, jotka muodostavat noin 15 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Niissä voisi ottaa käyttöön kestävyyskriteerit lisäämään vähähiilisten tuotteiden menekkiä.

BusinessEuropen suositukset antavat vahvaa lisäpontta myös suomalaisen elinkeinoelämän ajamille EU-tavoitteille, arvioi EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki:

”Puhdas energia on Euroopan kilpailukyvylle erittäin tärkeä, ja meillä on hyvät mahdollisuudet tehdä siirtymä kilpailukykyisesti. BusinessEuropen kannat tukevat monella tapaa EK:n korostamaa vihreän kasvun logiikkaa eli kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja kilpailukyvyn linkittämistä.”

”Saamme raportin suosituksista vahvaa vetoapua esimerkiksi luvituksen sujuvoittamiselle. Samoin BusinessEurope näyttää vihreää valoa EU-tason investointirahoitukselle, jota myönnettäisiin hankkeiden paremmuuden perusteella.  Positiivista on myös BusinessEuropen vahvat kannanotot vetytalouden vauhdittamiseksi ja vetyhankkeiden investointivarmuuden vahvistamiseksi.”