Case Metropolia: TKI-toiminta läsnä arjessa
Itäiseen Helsinkiin valmistui koronan aikana huikaiseva päärakennus Metropolia-ammattikorkeakoululle. Rakennus on jo itsessään kokemus kenelle tahansa vierailijalle. Lisäksi se on moderni oppimisympäristö, joka saa kokeneenkin opiskelijaveteraanin kaipaamaan takaisin uuden oppimisen pariin. Koulun toimintaa ohjaa vahva TKIO-lähestymiskulma. TKIO tarkoittaa oppimista ja osaamisen vahvistamista myös TKI-toiminnan keinoin.
Tunne vain vahvistuu kuunnellessa toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkolan ja hänen asiantuntijoidensa innostusta, kun he esittelevät Metropolian toimintaa. Puheessa ei ole mitään päälle liimattua, vaan Metropolia elää kuten puhuu. Strategia ohjaa toimintoja, joiden tavoitteena on opiskelijoiden työllistyvyys. Jatkuva oppiminen on viety todella pitkälle, se nimittäin ulottuu vauvasta vaariin opiskelijoiden harjoitteluiden myötä: moderneissa oppimisympäristöissä kun ovat läsnä kaikenikäisen kansalaiset. Metropolia on myös merkittävä TKI-toimija. Täällä TKI ei ole itseisarvo, vaan keino ja tavoitteena on löytää aina paras ja sopivin ratkaisu. Esimerkiksi, kun digitalisaation avulla haetaan terveydenhuollossa tuottavuutta, ratkaisut haetaan käyttäjän, ei teknologian ehdoilla. Eli lopputuloksen pitää olla käyttäjälleen sekä parempi että miellyttävämpi ja samalla tuottavampi.
Metropolialla on viisi innovaatiokeskittymää: asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut, puhtaat ja kestävät ratkaisut, tieto-ohjattu rakentaminen, toimiva ihmisten kaupunki ja älykäs liikkuminen. Jo keskittymien nimet kertovat, että niissä kehitystyötä tehdään ihmistä varten. Metropolian tavoitteena onkin edistää oman toiminnan vaikuttavuutta niin, että Metropoliasta leviää hyvää laajasti yhteiskunnan hyväksi ja nimenomaisesti ihminen edellä. Tämä toteutuu, kun koulutuksesta valmistuu rohkeita uudistajia ja kestävän tulevaisuuden rakentajia suureen joukkoon yrityksiä ja julkista sektoria. TKI-toimet on kytketty niin koulutukseen kuin julkisen sektorin ja yritysten kanssa tapahtuvaan yhteiskehittämiseen.
Kaikki siis hyvin? Ei sentään, parantamisen varaa on ja viesti tulevalle hallitukselle on TKI:n osalta selvä.
”EU-hankkeiden vastinrahoitus on vastuutettava ”yhden luukun taakse” ja sitä on oltava varattuna riittävästi”, toteaa Konkola.
Kansainvälisten hankkeiden omarahoitusosuuden löytyminen ei saisi olla hyvien hankkeiden esteenä. Tässä on politiikan ja käytännön osalta selkeä ristiriita, josta Metropoliassakin on karvaita kokemuksia. Tuoreessa muistissa on EU-hanke, jossa oli jättäydyttävä enemmän ulkokehälle ”assosiated partner” -rooliin, vaikka imua ja rahkeita sekä halua olisi ollut tiiviimpään yhteistyöhön keskeisten eurooppalaisten huipputoimijoiden kanssa.
Kuva: Metropolia
