Digitaalisten sisämarkkinoiden toimimattomuus on merkittävä kilpailukykyongelma
Digitaalisten sisämarkkinoiden vauhdittaminen on nostettu yhdeksi avainhankkeeksi EU:ssa, sillä hyvin toimiessaan nämä markkinat kiihdyttäisivät kasvua ja parantaisivat tuottavuutta. Käytännön edistyminen vain on kovin hidasta, sanoo BusinessEuropen työryhmän puheenjohtajana toimiva Kristo Lehtonen.
– Edelleenkään eurooppalaiset yritykset tai kuluttajat eivät voi harjoittaa rajat ylittävää tavaroiden, palvelujen ja digitaalisten sisältöjen kauppaa digitaalisten kanavien kautta törmäämättä paksuun byrokratiamuuriin, harmittelee Nokia Siemens Networksin Kristo Lehtonen.
Hänet valittiin hiljattain uudeksi puheenjohtajaksi Euroopan elinkeinoelämän kattojärjestön BusinessEuropen korkean tason työryhmään, jonka tehtävänä on vaikuttaa digitaalisten sisämarkkinoiden edistymiseen sekä seurata ja koordinoida hankkeita.
Esteitä poistettava, ICT:hen investoitava
Digitaalisten sisämarkkinoiden toimimattomuus on merkittävä kilpailukykyongelma suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille.
Jos esimerkiksi suomalainen yritys haluaa laajentaa digitaalisen kuluttajapalvelunsa uuteen EU-maahan, vaaditaan arviolta kahden miljoonan euron investoinnit pelkästään siksi, että lainsäädäntö ja hallintojärjestelmät eroavat toisistaan eri maissa.
Arvio sisältyy raporttiin, jonka Pekka Ala-Pietilän johtama ICT 2015 -työryhmä julkisti tammikuussa. Koko EU-alueella toimittaessa kustannus on 27-kertainen!
– Yhdysvalloissa tilanne on toinen: sikäläinen internet-yritys voi lanseerata tuotteensa tai palvelunsa kertaheitolla koko maan markkinoille. Mikä kilpailuetu, Lehtonen huomauttaa.
Keinot digitaalisten sisämarkkinoiden vauhdittamiseen ovat hyvin tiedossa. Olennaista on poistaa esimerkiksi kuluttajansuojan harmonisointiin, rajat ylittävään tekijänoikeuksien lisensiointiin ja tietosuojaan liittyviä esteitä.
Lehtonen korostaa myös investointien merkitystä:
– Ilman investointeja ei ole infrastruktuuria eikä pääsyä digitaalisiin palveluihin. Nimenomaan ICT-investoinnit ovat järkeviä talouden laskusuhdanteessa, sillä ne luovat tutkitusti edellytyksiä kasvulle ja uusille työpaikoille.
Palvelujen paketointi ontuu Suomessa
Lehtosen mielestä Suomessa on edelleen maailmanluokan osaamista esimerkiksi mobiliteetissa ja radioteknologiassa sekä mm. peliteollisuudessa.
Hän siteeraa ICT 2015 -työryhmää, joka hahmotteli Suomen ja EU:n vahvuuksia ja kipupisteitä neliosaisella arvoketjulla. Ketju koostuu sisällöntuotannosta, paketoinnista palveluksi, välittämisestä verkossa sekä kuluttamisesta päätelaitteessa.
Sisällön tuotannossa, kuten journalismissa, kulttuurituotannossa ja vaikkapa videopeleissä, Suomessa ja myös EU:ssa on huippuosaamista sekä loistavia sisältöjä. Sama pätee arvoketjun kolmanteen ja neljänteen vaiheeseen: meillä tehdään ja suunnitellaan mm. maailmanluokan verkkoja sekä teknisesti ylivoimaisia matkapuhelimia huippuluokan kamerasoftineen.
– Ehdoton kipukohta löytyy palvelujen paketoinnista. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat valuneet lähes kokonaan amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazonille, Applelle, Googlelle ja Microsoftille.
Lisätietoja:
kristo.lehtonen(at)nsn.com