EK ja pohjoismaiset sisarjärjestöt vaikuttavat EU:n yritysvastuusääntelyyn
EU:ssa edistetään yritysvastuulainsäädäntöä. EK on yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa vedonnut EU:n parlamentin valiokuntaan, jotta Corporate Sustainability Due Diligence -direktiivistä saataisiin tasapainoinen ja toimiva lopputulos.
Corporate Sustainability Due Diligence -direktiivillä pyritään harmonisoimaan jäsenmaiden lainsäädäntöä koskien sitä, miten yritykset valvovat toimitusketjujaan ihmisoikeus- ja ympäristöhaittojen varalta.
EK järjesti aihetta koskevan tilaisuuden 14.2. Euroopan Parlamentissa Strasbourgissa yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa. Isona haasteena yritykset mainitsivat mm. vaatimuksen selvittää koko toimitusketjun kaikkien toimijoiden osalta todelliset ja mahdolliset ihmisoikeus- ja ympäristöhaitat ja yritysten johtoa koskeva oikeudellinen vastuu tapahtuneista haitoista.
Direktiivi on oikeusvaliokunta JURI:n vastuulla, joka äänestää kannastaan huhtikuun lopussa. Täysistuntoäänestys on sovittu toukokuuksi. Kahdeksan muuta valiokuntaa antavat mielipiteensä direktiiviesitykseen ja trilogien odotetaan alkavan kesän 2023 aikana.
Sisämarkkinavaliokunta IMCO hyväksyi tällä viikolla oman lausuntonsa, johon saatiin sisällytettyä maininta ”maksimaalisesta yhdenmukaistamisesta” (maximum harmonisation), mikä estää jäsenmaita antamasta tiukempaa lainsäädäntöä kuin EU-direktiivi. MEPit jotka äänestivät lausunnon puolesta pitivät sitä tasapainoisena raporttina, jonka selkeä tavoite on edistää kestävää ja vastuullista yrityskäyttäytymistä maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa ja samalla luoda oikeusvarmuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille. Osa mepeistä äänesti raporttia vastaan maksimaalisen yhdenmukaistamisen takia.
Ehdotuksessa, jossa hallituksen ja johdon rooli ja vastuu ylittävät liiketoiminnan tarkoituksen, on useita vakavia kielteisiä vaikutuksia. Epäselvät roolit ja vastuut sekä ristiriitaiset sidosryhmien edut vaikeuttaisivat asianmukaista päätöksentekoa ja riskinarviointia. On myös olemassa huomattava riski, että se vahingoittaisi yritysten kykyä harjoittaa liiketoimintaa tehokkaasti, heikentäisi nykyisiä hallinnointimalleja ja hämärtäisi johtajien tehtäviä.
Muita avoinna olevia keskeisiä kysymyksiä on päättäminen siitä, minkä kokoisia yrityksiä due diligence -säännöt koskisivat, mitkä arvoketjun osat yritysten on tarkalleen arvioitava ihmisoikeus- ja ympäristöhaittojen riskin osalta, miten ilmaston due diligence sisällytetään vaatimuksiin ja jätetäänkö rahoituspalvelusektori direktiivin ulkopuolelle.
