EK kannattaa EU:n pääomamarkkinaunionin jatkoa

Komissio on julkaissut 24.9. ehdotuksensa pääomamarkkinoiden syventämiseksi. EK näyttää sille monelta osin vihreää valoa.

Komission tuore toimintasuunnitelma sisältää 16 toimenpide-ehdotusta, jotka palvelisivat neljää tavoitetta: 1) EU:n toipuminen kriisistä 2) vihreä ja digitaalinen siirtymä 3) talouden osallistavuuden lisääminen kansalaisten näkökulmasta sekä 4) EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen.

Suurin osa ehdotuksista on kannatettavia, arvioi EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Santeri Suominen:

”Ehdotukset vahvistavat kriisinkestävyyttä, parantavat yritysten rahoitusasemaa ja rohkaisevat pitkäjänteisempiin investointeihin sekä vahvistavat sisämarkkinoita. ”

Suominen pitää myös hyvänä, että aiemmin keskusteluissa mukana ollut ryhmäkannemenettelyn laajentaminen arvopaperimarkkinoille on jäänyt pois komission suunnitelmista. Kokemukset Yhdysvalloista eivät hänen mukaansa tue joukkokannemenettelyn laajentamista.

EK tukee myös toimintasuunnitelman rajoja ja esteitä poistavia toimia, jotka luovat mahdollisuuksia eri markkinatoimijoille operoida nykyistä ketterämmin ja kerätä pääomia kasvuun ja ilmastoinvestointeihin hiilineutraaliin talouteen siirtymiseksi.

”Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen mukautuminen eivät tule onnistumaan ilman merkittävää panosta yksityisiltä markkinoilta. Siten esim. listautumisen ja pörssissä olemisen sääntelyn keventäminen on perusteltua. ”

Suomisen mukaan toimintasuunnitelman ehdotukset on pyrittävä toteuttamaan siten, että yritysten hallinnollinen taakka kevenee.

”Esimerkiksi rahoituksen välittäjien sääntelyn tai viranomaisvalvonnan sääntöjen muuttamista on arvioitava nimenomaan tästä näkökulmasta ja yritysrahoitukseen kohdistuvien vaikutusten kautta. ”

EK näkee perusteltuina ehdotukset lähdeverotuksen järkeistämisestä rajat ylittävien sijoitusten helpottamiseksi sekä maksukyvyttömyyslainsäädännön ennakoitavuuden lisäämiseen liittyen.

Osakkeenomistajan oikeuksia ja muuta yhtiöoikeutta koskevan sääntelyn kehittämistä on tarkasteltava hyvin huolellisesti ja varovaisesti, tähdentää Suominen:

”On paikallaan, että komissio tutkii kansallisilla markkinoilla mahdollisia esteitä liittyen esim. digitaalisen teknologian käyttöönottoon. Tämän jälkeen tulee erikseen miettiä, miten mahdollisia esteitä voidaan parhaiten poistaa. Meillä EK:ssa ei tosin ole tiedossa ongelmia sen osalta, miten pörssiyhtiöt kommunikoivat merkittävien ulkomaisten osakkeenomistajiensa kanssa. ”

Yhtenäisemmät EU:n pääomamarkkinat voivat edellyttää myös nykyistä yhtenäisempää viranomaisvalvontaa. EK suhtautuu rakentavasti mahdollisiin ehdotuksiin valvonnan harmonisoimisesta, kunhan avaukset ovat huolella harkittuja. Yksittäisten tapausten perusteella esityksiä tuskin kannattaa antaa.

Miksi EK kannattaa EU:n pääomamarkkinaunionia?

EU:n ongelmana ovat perinteisesti olleet heikot pääomamarkkinat. Pääomat eivät edelleenkään virtaa jäsenvaltioiden rajojen yli siinä määrin, kuin olisi mahdollista. Pankkirahoitus on yhä keskeisessä roolissa, sillä yksityiset markkinat eivät toimi optimaalisella tavalla. Tämä näkyy mm. yritysten rahoitusmahdollisuuksien ja ennen muuta kasvun edellytysten heikkoutena suhteessa esim. Yhdysvaltoihin, jossa rahoitusmarkkinat ovat maailman syvimmät ja likvideimmät. EU:n kriisinkestävyys lujittuisi vahvempien pääomamarkkinoiden myötä, sillä riski jakautuisi nykyistä laajemmille harteille. Näistä syistä komission esitykset ovat tervetulleita.