EK kokosi seuraavan hallituskauden liikennereformit
EK on koonnut yksiin kansiin elinkeinoelämän näkemykset siitä, kuinka Suomen liikennejärjestelmää tulisi seuraavalla hallituskaudella kehittää vahvistamaan yritysten kilpailukykyä ja vientiä. Pääteiden ja rataverkkojen ohella on panostettava väylien digitalisaatioon ja vähähiiliseen liikennöintiin. Kaiken edellytyksenä on riittävä rahoitus – liikennemäärärahojen takamatka on kirittävä kiinni.
Suomalainen elinkeinoelämä haluaa rakentaa Suomesta vihreän kasvun kärkimaan ja kestävän kansantalouden. Tällainen tulevaisuus edellyttää maailmanluokan liikennejärjestelmää, joka huomioi niin yritysten kilpailukyvyn, ilmaston ja ympäristön edun kuin kansalaisten tarpeet.
EK on koonnut yksiin kansiin elinkeinoelämän liikenneohjelman vuosille 2023 – 2027 eli näkemykset ja suositukset Suomen seuraavalle hallitukselle: ”Liikenneinfrasta Suomen vihreän kasvun alusta”.
Poimintoja EK:n liikenneohjelmasta:
- Väyläverkon modernisointi on tärkeää saada työn alle, kuten laajan järjestökentän väylävisio 2050 esittää. Keskeistä on nostaa pääteiden sekä rataverkon laatu- ja kapasiteettitasoa. Fyysisille väylille tarvitaan ns. digitaalinen kaksonen. Päästöttömille energialähteille on luotava jakeluinfra ja latausasemat.
- Väylärahoituksen takamatka on vihdoin kirittävä kiinni. Liikennemäärärahoihin tarvitaan vuositasolla 300 miljoonan euron pysyvä korotus. Yhtä tärkeää on sitoutua ylläpitämään tämä rahoitustaso ja sen ostovoima yli hallituskausien. Tulevaisuuden infrainvestointeja on syytä rahoittaa myös valtion omistuksia keventämällä.
- Elinkeinoelämä on lujasti sitoutunut Suomen ja EU:n ilmastotavoitteisiin, joiden saavuttamisessa liikenne on avainasemassa. On sekä ilmaston että talouden etu, että päästövähennykset tehdään kustannustehokkaasti kaikissa liikennemuodoissa.
- Kriisivuodet ovat muistuttaneet logistiikan ja toimintavarmuuden merkityksestä. Suomen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi on tehtävä kansallinen strategia ja toimintaohjelma yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Liikenteen toimivuus ja kustannustaso ovat Suomen kilpailukyvyn ydintä niin palvelujen, kaupan, matkailun kuin teollisuuden globaalissa kilpailussa, korostaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo:
”Kyse on koko Suomen asiasta: liikenneverkkoa tarvitsevat kotimaan yritykset, ulkomaanyhteyksistä elävä vienti ja tuonti, matkailuala sekä luonnollisesti myös kansalaiset. Sujuva, turvallinen ja häiriötön liikenne on myös keino parantaa Suomen houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena.”
Elinkeinoelämä on sitoutunut Suomen tavoitteeseen puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Siksi liikennejärjestelmä on saatava toimimaan myös vähähiilisesti, muistuttaa Vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:
”Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on täysin fossiilivapaa liikenne. Liikenteen vihreää siirtymää on syytä vauhdittaa, ja se edellyttää tukia ja kannusteita ajoneuvokannan uudistamiseen ja investointeja päästöttömän energian lataus- ja jakeluinfraan.”
