EK tukee vientimallin lainsäädäntöuudistuksia

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tukee hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnasta annettavalla sovintoehdotuksella. Lakiehdotus on edellytys sille, että ns. vientivetoinen työmarkkinamalli tukisi yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla. 

EK lausunto vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevista hallitusohjelmakirjauksista

Vientivetoisessa työmarkkinamallissa toimialaliitot vastaavat neuvottelutoiminnasta. Vientialojen liitot avaavat neuvottelukierroksen ja määrittelevät palkankorotusten tason siten, että se ei vaaranna vientiyritystemme kilpailukykyä. Vientivetoisen työmarkkinamallin periaatteen mukaan muut alat eivät saa ratkaisuissaan ylittää viennin avauksen kustannusvaikutusta. Sovittelijan tai sovittelulautakunnan mahdollisuus ylittää avaajaliittojen tekemä sopimuksen kustannusvaikutus johtaisi alojen väliseen palkkakilpailuun, mikä puolestaan johtaisi vientiyritysten kustannuskilpailukyvyn menetykseen. Vientivetoinen malli on toiminut Ruotsissa hyvin jo vuodesta 1997 alkaen. 

Käytäntö on osoittanut, että vientivetoinen työmarkkinamalli ei toimi ilman hallitusohjelmakirjauksen toteuttamista. Kesällä 2022 sovittelulautakunnan esityksestä kunta- ja hyvinvointialueiden osalta sovittiin palkkojen nousevan lähivuosina viennin avausta enemmän. Valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan työtä on siten välttämätöntä ohjata säädöksin niin, että ne toimillaan tukevat vientivetoista työmarkkinamallia.  

EK toivoo, että lainvalmistelu aloitettaisiin välittömästi, jotta muutokset voisivat tukea tulevaa työmarkkinakierrosta.