EK:n ja Sitran 3 + 3 keinoa vauhdittaa Euroopan kiertotaloutta

Kiertotalouden vauhdittaminen on yksi EU:n kestävän kasvun ohjelman eli Green Dealin keihäänkärkiä. EK:n Brysselin toimiston asiantuntija Karoliina Rasi sekä Sitran kiertotalousasiantuntija Malena Sell tunnistivat keinoja kehityksen vauhdittamiseksi niin EU:n sisämarkkinoilla kuin kansainvälisessä kaupassa.

3 keinoa tehokkaampaan kiertotalouteen EU:n sisämarkkinoilla

Karoliina Rasi, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:

1. Kierrätetylle raaka-aineelle tulee luoda aidot yhtenäiset markkinat EU:ssa. Nyt kiertotalouden pelisäännöt vaihtelevat EU-maasta toiseen eli arvoketjuissa on monta kapulaa rattaissa. Ensimmäinen askel sisämarkkinan syntyyn olisi se, että esimerkiksi sivutuotteen ja jätteen määrittelyt ja niitä koskeva lainsäädäntö yhtenäistettäisiin.
   
2. Jätteenkuljetusten sääntelyä tulee harmonisoida, jotta kierrätettyjen tuotteiden logistiikka, myyminen ja prosessointi saataisiin onnistumaan niin EU-maiden välillä kuin kolmansiin maihin. Esimerkiksi yritysten ilmoitusmenettelyiden yhtenäistäminen keventäisi hallintotaakkaa merkittävästi.
3. Jäsenmaiden tulee valvoa tarkemmin EU:n ulkopuolelle vietävää jätettä. Esimerkiksi muovijätettä saisi viedä kolmansiin maihin vain kierrätystä varten, mutta todellisuus on toinen. Monissa kohdemaissa kierrätysinfra on riittämätöntä, jolloin kyse on käytännössä jätteen laittomasta dumppaamisesta. Valvontaa on siis syytä tehostaa.

3 keinoa, joilla EU voi vauhdittaa kiertotaloutta kansainvälisesti

Malena Sell, Sitra:

1. Kauppapolitiikalla voidaan edistää kansainvälisiä markkinoita kiertotalousteknologioille, -palveluille ja -tuotteille. Maailman kauppajärjestö WTO:lla on tässä tärkeä rooli, huomioiden sekä kehittyneiden että kehittyvien maiden asema arvoketjuissa. Lisäksi olisi tärkeää käynnistää uudelleen monenväliset neuvottelut ympäristötuotteiden, kuten uusiutuvan energian teknologian, kaupan vapauttamiseksi ja sisällyttää neuvotteluihin uudet resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyvät teknologiat.
2. EU:n tulisi edistää kiertotalousyhteistyötä kahdenvälisissä kauppasopimuksissaan. Niissä voidaan pilotoida kiertotalousyhteistyötä ja tuoda yritykset mukaan kiertotalousmissioihin (Circular Economy Missions). Teknisissä komiteoissa tulisi viedä uutta kestävää tuotepolitiikka yhdessä eteenpäin.
3. Kauppakumppaneiden kanssa kannattaa edistää yhteisten kansainvälisten standardien käyttöönottoa liittyen mm. tuotteiden kestävyyteen, korjattavuuteen ja kierrätykseen. Vain yhdessä samanmielisten maiden ja kauppakumppaneiden kanssa EU voi olla globaali edelläkävijä ja siten asettaa maailmanlaajuisia standardeja.

Taustaa: EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma

EU julkaisi maaliskuussa 2020 kiertotalouden toimintasuunnitelman. Sen keskiössä on kestävän tuotepolitiikan aloite, jonka tavoitteena on edistää kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä tuotteita. Avainasemassa on tuotesuunnittelu, sillä suunnitteluvaiheessa tehtävät valinnat määrittävät EU-komission mukaan 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista.

 EU:n kiertotaloussuunnitelman 35 lakiesitystä pureutuvat muun muassa elektroniikka-alan, akkujen, pakkausmateriaalien, muovien, rakentamisen ja tekstiilialan arvoketjuihin. Materiaalien kierrätyksessä on roimasti parantamisen varaa, sillä tällä hetkellä esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkajätteestä (SER) vain 40 prosenttia uusiokäytetään. Kierrätyksen merkitystä korostaa EU:n kasvava riippuvuus jalometallien ja muiden kriittisten raaka-aineiden tuonnista.

 Uudessa akkuasetuksessa asetetaan vuodelle 2030 pakolliset kierrätetyn sisällön tavoitteet koboltille, lyijylle, litiumille ja nikkelille. Haasteena voi olla kierrätetyn sisällön tarkka laskeminen ja varmistaminen. On valvottava, että EU: n sisämarkkinoille tulevat akut täyttävät samat kriteerit kuin EU:ssa tuotetut akut.