EK:n kevätseminaarissa rakennettiin menestyvää Eurooppaa

Maanantaina 20.5.2024 EK:n kevätseminaarissa keskusteltiin elinkeinoelämälle tärkeistä, ajankohtaisista kysymyksistä: strategisesta kilpailukyvystä, sisämarkkinoiden toimivuudesta, talouspolitiikasta ja paremmasta sääntelystä.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Harri Broman avasi seminaarin puheenvuorollaan, jossa hän totesi, että synkät pilvet eivät suostu väistymään taivaaltamme. Maailmalla kuohuu, kotimaassamme talouskasvu antaa yhä odottaa itseään, julkinen velka on kasvanut liian suureksi ja väestömme vanhenee vauhdilla. Suomi ei heitä hanskoja tiskiin. Suomen Nato-jäsenyys ja entistä läheisempi pohjoismainen yhteistyö tuovat meille lisäturvaa. Kotimaassamme on vihdoin tartuttu toimeen taloustilanteemme korjaamiseksi. EU on meille nyt monella tapaa tärkeämpi kuin koskaan, Broman sanoi.

Puheessaan Broman nosti esiin, että pelkällä säästämisellä tai työelämän uudistuksilla talouden suuntaa ei käännetä. Tarvitsemme kipeästi uusia investointeja, innovaatioita ja osaajia.

”Nyt jos koskaan on syytä tarttua toimeen ja vaikuttaa määrätietoisesti Suomen ja EU:n suuntaan. Meidän kaikkien tehtävänämme tulee olla menestyvä Eurooppa”, kannusti Broman puheensa lopuksi.

Eurovaalitentissä keskusteltiin talouden, ilmaston ja turvallisuuden teemoista

EU-vaalitentissä ehdokkaat Eero Heinäluoma (sd.), Katri Kulmuni (kesk.), Ville Niinistö (vihr.) ja Henna Virkkunen (kok.) keskustelivat EU:n tulevaisuudesta. Paneelikeskustelua veti Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki. Paneelissa käsiteltiin muun muassa EU:n valtiontukisääntöjä, sisämarkkinoiden kehitystä, ilmastopolitiikkaa ja turvallisuustilannetta.

Kun ajat muuttuvat, on aika tarkistaa omia kantoja. Nykyinen valtiontukikilpailu on Suomelle erittäin haitallista. EU:n alijäämäsääntöjä ei paneeli lähtenyt kiistämään. Niitä on pakko noudattaa – Suomen kansantalouden pelastamiseksi, ei pelkästään komission vaatimuksesta.

Panelistit korostivat, että Suomen tulevaisuus on ympäristökestävässä liiketoiminnassa ja sen edelläkävijyydessä. Panelistit näkivät uhkana, että EU:n ilmastopolitiikassa vedetään jarrua. Päästötavoitteista ei tule tinkiä, mutta ilmastopolitiikka on yhteensovitettava teollisuuden ja talouden kanssa. Lisäsääntelyn sijaan on fokusoitava Green Dealin toimeenpanoon.

Tentissä nostettiin esiin, että Suomella on paljon opittavaa menneestä komissiokaudessa: panostetaan oikea-aikaiseen vaikuttamiseen. Ei jäädä odottamaan komission esitystä, vaan pyritään saamaan oma suomalainen kynänjälki jo esitykseen. Aloitteellisuutta, ratkaisuhakuisuutta ja neuvottelutaitoja tarvitaan, ehdokkaat sanoivat.

EU:ssa tarvitaan radikaali muutos, jotta turvallisuus ja puolustus saadaan Euroopan omiin käsiin. USA:n varaan ei voi laskea. Kaikki panelistit kannattivat puolustuskomissaarin nimittämistä. ”Voisiko se salkku osua Suomelle?” kysyi Jussi Kärki panelisteilta.

Itäisen Suomen asia on koko Suomen asia – koko Euroopan asia. On syytä hakea EU-rahoitusta itäisen Suomen turvallisuuteen, energiaan, liikenteeseen ja infraan. Tässä tarvitaan aktiivista kumppanuutta Baltian maiden ja Puolan kanssa. Geotalouden kriisiaikoina yhteiset viestit otetaan nyt vakavasti!

Sääntelyssä aina enemmän ei ole parempaa, muistutti Jyri Häkämies

Kevätseminaarin päätöspuheenvuorossa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korosti EU-ennakkovaikuttamisen merkitystä. Kuten tentissäkin todettiin, ratkaisuja kannattaakin tarjota itse, ei odottaa komission esitystä.

”Mikäli oltaisiin palaamassa entisiin valtiontukisääntöihin, olisimme ensimmäisinä sitä kannattamassa. Näin ei kuitenkaan vaikuta olevan. Siksi tarvitsemme EU-tason välineen parhaiden innovaatioiden ja investointien edistämiseen”, Häkämies sanoi puheenvuorosssaan.

Häkämies toivotti kaikille puolueille vaalimenestystä. ”Toivottavasti tulevista suomalaismepeistä muodostuu vahva joukkue – panostetaan yhdessä aktiiviseen vaikuttamiseen ja yhteistyöhön Suomen hyväksi. Etupainotteisesti vaikuttaen ja ratkaisuja tarjoten!”