EK:n kysely: Yritykset hajauttavat harkiten toimitusketjujaan kriisin paineessa
Peräti 60 prosenttia suurista yrityksistä ja ennen kaikkea teollisuusyrityksistä 53 prosenttia on tehnyt kuluvan vuoden aikana muutoksia toimitusketjuihinsa. Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselystä, johon vastasi 745 yritystä.
Yrityksistä 44 prosenttia ilmoittaa hajauttaneensa toimitusketjuja useammalle toimittajalle ja useampaan maahan. Sen sijaan vain 12 prosenttia yrityksistä on palauttanut tuotantoa Suomeen tai lähialueille kuten Baltiaan.
Yrityksistä jopa 61 prosenttia ilmoittaa koronapandemian edelleen aiheuttavan toimitushäiriötä. Tämä ilmenee konttipulana tai tuotannon sulkemisena ja rajoittamisena eri maissa. 55 prosenttia yrityksistä ilmoittaa toimitusketjun muutoksiin syyksi Venäjään liittyvät pakotteet, vienti- ja tuontikiellot sekä riskienhallintatoimet.
Toimitusketjujen ongelmat pitkäkestoisia
EK:n kyselyn mukaan suurimmat vienti- ja tuontiyrityksemme ovat selvästi joutuneet reagoimaan markkinahäiriöihin: ensin koronaan ja sitten Venäjän toimiin.
– Juuri kun konttipula alkoi helpottamaan kuluvan vuoden alussa, niin Venäjän hyökkäys seuraamuksineen iski markkinoihin ja tuntuu kansainvälisen kaupan toimivuudessa toimitusketjut mukaan lukien, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.
– Koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien toimituskatkosten kerrannaisvaikutukset ovat pitkäkestoisia. Ruuhkien kestäminen satamissa ja konttien saaminen liikkeelle on kestänyt, kun työntekijäpula on iskenyt alan toimijoihin maailmalla, toteaa Pakarinen.
Toimitusketjuhaasteiden ja konttipulan ennakoidaan vaivaavan maailmankauppaa koko loppuvuoden.
Yritysten arvoketjujen muutos ei tapahdu hetkessä
EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuoren mukaan yritysten kansainväliset tuotanto- ja arvoketjut ovat kestäneet yllättävän hyvin koronan ja Venäjän hyökkäyksen vaikutukset, vaikka muutoksia raaka-aineiden hankinnassa ja alihankintaketjuissa sekä tuotannossa on pakon edessä jouduttu tekemäänkin.
– Varastojen kasvattaminen on ollut pakollinen, mutta kustannuksia kasvattavaa ja siksi tilapäinen ensiapua 42 prosentille kyselyyn vastanneista yrityksistä, korostaa Vuori.
Tähän asti globaaleissa arvoketjuissa toimitusnopeus ja pienet varastot ovat olleet kilpailuetu. Varaston kasvattamisen sijaan yritykset joutuvat jatkossa entistä tarkemmin miettimään arvoketjujen toimivuutta markkinoiden myllerryksessä, arvioi Vuori.
– Suurvaltajännitteiden kasvaminen tulee väistämättä pakottamaan yhä useamman yrityksen uudelleenarvioimaan liiketoiminnan riskejä ja kriisikestävyyttä. Mutta yhdessä yössä se ei tapahdu, vaikka jotkut kansainväliset yritykset ovat siirtäneet tuotantoa Kiinasta Vietnamiin, muistuttaa Vuori.
Vuoren mukaan aktiivisella kauppapolitiikalla ja toimivilla sisämarkkinoilla EU voi vahvistaa pitkäjännitteisesti myös suomalaisten vienti- ja tuontiyritysten pärjäämistä globaalissa kilpailussa ja arvoketjuissa.
Toki osa tuotannosta ja hankinnasta voi suuntautua Suomeenkin, sillä EK:n kyselyn mukaan 12 prosenttia yrityksistä on jo palauttanut toimintoja Suomeen tai lähialueelle.
Pakarinen ja Vuori kuitenkin muistuttavat, että tuotantoa on siellä missä on yrityksen kannalta kilpailukykyisimmät olosuhteet sitä harjoittaa. Tämä korostaa myös kansallisen kilpailukyvyn merkitystä kansainvälisessä kaupassa.
