EK:n syysseminaarissa ratkottiin osaajapulaa
EK:n syysseminaarissa teemana oli, mistä saamme osaajia? Tärkeää kysymystä olivat ratkomassa EK:n omat voimat, yritysjohtajat sekä valtiovalta. Seminaaria seurasi paikan päällä parisen sataa kuulijaa.
Seminaarin avasi aiemmin edustajiston kokouksessa uudelle puheenjohtajuuskaudelle valittu Jaana Tuominen.
Puheenvuorossaan Tuominen käsitteli laajasti työelämän muutosta. Pandemia on saanut työmarkkinat murrokseen ja monet pohtimaan omaa työuraa ja alanvaihtoa. Työ muuttuu ja työntekijät muuttuvat. Vauhdilla etenevä työelämän murros haastaa työnantajat uudistumaan. EK:n tehtävä on murroksen keskellä pitää huolta Suomen pitkäaikaisesta edusta. Tupoihin ei ole paluuta ja päätöksentekoa & sopimista on vietävä enemmän sinne, missä työelämän asiat parhaiten tunnetaan – työpaikoille. Murros ei koske vain työnantajia. Puheenvuorossaan Tuominen haastoi työntekijäjärjestöt mukaan muutokseen pohtimaan, vastaavatko menneen maailman rakenteet nykytilannetta, vai onko meillä nyt ikkuna auki tehdä muutosta yhdessä.
Avauspuheenvuoron jälkeen pohdittiin yritysjohtajien kanssa osaajien saatavuuteen liittyviä haasteita tällä kokoonpanolla.
Toimittaja Tapio Nurmisen vetämä keskustelu nosti esiin osaajien saatavuuteen vaikuttavia kipupisteitä. Keskustelussa käsiteltiin laajasti osaajapulaa ja haettiin ratkaisuja siihen. Paneelissa pohdittiin myös, miten brändätä Suomea ulkomaisille osaajille ja ymmärrämmekö, että kilpailemme heistä koko Euroopan kanssa? Keskustelijoilla oli yhteinen mielipide siitä, että meneillään oleva kasvu ei saa tyrehtyä osaavan työvoiman saatavuuteen.
Suomen tämänhetkisestä työlupajärjestelmästä saatiin Compass Group Suomen Hannu Rahnastolta absurdi esimerkki. Yritys olisi halunnut palkata Suomessa asuvan työntekijän tiskaajaksi lounasravintolaan. Se ei ollut mahdollista koska henkilön työlupa oli myönnetty tiskaamiseen pikaruokalassa.
StaffPointin Anu Ahokkaalla oli terveisiä maan hallitukselle. Hänen mukaansa ei ole ammattialaa, jossa ei olisi pulaa osaajista. Niinpä tarvitaan fast track ihan kaikkiin ammatteihin ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi.
Genelecin Siamäk Naghian esitti paneelissa osuvan kysymyksen: Paljonko uutta jää keksimättä ja luomatta, jos Suomessa ei ole osaavaa väestöä tarpeeksi? Hän myös korosti, että parasta brändityötä Suomelle on vuosikymmenten aikana rakennettu hyvinvointiyhteiskunta.
Valtiovallan tervehdyksen seminaariin toi työministeri Tuula Haatainen.
Ministerin viestinä oli, että tarvitsemme yhteiskunnallisen ymmärryksen tarpeesta saada Suomeen kansainvälisiä osaajia. Maastamme on saatava kiinnostava ja houkutteleva. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton eteen on tehtävä pitkäjänteisesti töitä yli hallituskausien. Käynnissä on globaaleja sopeutumista edellyttäviä murroksia, kuten työnmurros ja ilmastonmuutos. Elämme osaamisesta ja meidät tunnetaan siitä maailmalla. Tämä on yksi keino houkutella osaajia Suomeen. Valtiovallan puolelta ministeri lupaili parannusta työlupien käsittelyaikoihin sekä sähköisten palveluiden ja asiakaspalvelun parantamista.
Seminaarin päätti toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaatimukseen hätätilan julistamisesta.
Loppusanoissaan Häkämies vaati hätätilan julistamista Suomeen työvoima- ja osaajapulan ratkaisemiseksi. Ratkaisuksi hän ehdotti ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, työttömyysturvan omavastuupäivien lisääminen ja yksityisten työvoimapalveluiden hyödyntämistä työllistämisessä. Työperäiseen maahanmuuttoon on myös tarvetta saada vauhtia. EK julkistikin 23.11. Maahanmuuttopolitiikan täyskäännös -ohjelman. Se sisältää toimenpide-ehdotuksia, joilla edistetään kipeästi kaivattua työperusteista maahanmuuttoa.
Lämmin kiitos puhujille, paikalla olleille sekä seminaaria striimin kautta seuranneille!
