EK:n Ympäristöfoorumin yritykset: toimintaympäristön epävarmuus ja rahoitus ovat cleantechin kynnyskysymys
Rahoituskriisin aiheuttama pääomapula osuu kipeästi suomalaisiin cleantech-yrityksiin. Investointeja hyydyttää myös poukkoileva sääntely ja lupamenettelyiden byrokratia. Lupahallintoon peräänkuulutetaan lisää resursseja ja osaamista cleantech-innovaatioiden käsittelyyn.
Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi on kanava, jonka kautta EK:n edunvalvojat saavat tietoa cleantech-yritysten tarpeista. Joulu-tammikuussa kysyimme foorumin jäsenten näkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikeuttavat cleantech-yritysten menestystä ja mihin korjausliikkeisiin tulisi ryhtyä.
Kyselyssä nousi vahvasti esille epävakaan talouden aiheuttamat haasteet ja vaikutukset cleantech-alalle: pääoman saatavuus on heikko, investointi-ilmapiiri lannistava ja asiakkaat ovat varuillaan.
Rahoituksen pullonkaulat ovat erityisen kohtalokkaita pääomaintensiivisille cleantech-yrityksille. Vaikein tilanne on vientiin suuntautuvilla alku- ja kasvuvaiheen yrityksillä.
”Euroopan huono rahatilanne on vaikeuttanut huomattavasti rahoituksen saamista sillä pankit ovat todella varovaisia. Rahoituksen saaminen kasvuyrityksille on kiven takana.”
Yritykset peräänkuuluttivat myös uusien rahoitusmekanismien luomista mm. referenssihankkeisiin sekä vetoapua kansainvälistymiseen.
”Liiketoiminnan nopeaa kasvua vaikeuttaa referenssien vähäisyys. Vaikka tuotteet, teknologia ja kilpailukyky on kunnossa, historian ja referenssien puute hidastaa myyntiä ja kilpailutilanteessa monikansallisia jättiläisiä vastaan. Joskus tuntuu, että on helpompaa myydä suoraan Aasiaan ja Afrikkaan kuin suomalaisille suuryrityksille kotimaassa. Emme ole löytäneet sopivaa vetoapua kotimaasta.”
”Kansakunnan ja yrittäjien keskuuteen pitäisi ehdottomasti valaa optimismia ja keventää työnantaja maksuja sekä verokuormaa kaikin keinoin jotta halukkuus kehittämiseen normalisoituisi.”
Cleantech-investointeja hankaloittaa epätietoisuus politiikan suunnasta. Päätöksenteon lyhyt aikajänne, kokonaiskuvan puuttuminen ja tempoileva politikointi vievät pohjaa pois yritysten investoinneilta.
”Esimerkiksi uusiutuvan energian osalta poliittiset päätökset muuttuvat moneen kertaan laitoksen elinkaaren aikana ja päätösten ennustettavuus on heikko.”
Uusien hankkeiden käynnistymistä hankaloittavat myös hitaat ja jäykät hallintoprosessit, jotka voivat jumittaa cleantech-innovaatiot hallinnon rattaisiin kohtuuttoman pitkäksi ajaksi. Pitkä ja kallis tuotekehitysprosessi voi raueta tyhjiin, jos innovaatio ei pääse oikea-aikaisesti markkinoille.
”Uuden teknologian lupamenettelyiden ohella nykyisten toimipaikkojen kapasiteetin lisääminen tai kehittäminen muulla tavoin pitää turvata. Lupamenettelyn tulisi olla mahdollisimman nopea, tehokas ja olennaisiin kysymyksiin keskittyvä.”
Vastauksissa tuli esille suomalainen perusongelma: korkean kustannustason takia cleantech-yrityksemme lähtevät kilpailuun valmiiksi takamatkalta. EU-yritykset kärsivät tiukemmasta sääntelystä kuin vaikkapa kiinalaiset cleantech-kilpailijat.
Yritysten peräänkuuluttamia toimenpiteitä:
- Yritysten maksuja ja verokuormaa tulisi keventää. Yritystoiminnan kannusteita tulee lisätä kehitystoiminnan rohkaisemiseksi ja työllistämisen helpottamiseksi.
- Suomeen tulisi luoda uusia rahoitusmekanismeja, joilla vahvistetaan riskinottokykyä. Rahoitusta tarvitaan niin teknologiakehitykseen, kaupallistamiseen kuin kansainvälistymiseen.
- Suomeen tarvitaan cleantechin kotimarkkinat. Tulee ratkaista, kuinka julkisia hankintoja voidaan aktiivisemmin ohjata suomalaiseen cleantechiin.
- Investoinnit edellyttävät johdonmukaista politiikkaa, pitkää suunnittelutähtäintä sekä luotettavia pelisääntöjä.
- Lainsäädäntöympäristöä tulee kehittää myös hyvän hallinnon näkökulmasta. Viranomaisten resursseja pitää vahvistaa, jotta lupaprosessit etenisivät tehokkaasti ja olennaiseen keskittyen. Osaamista tulee kasvattaa ja eri viranomaisten toimintamalleja yhtenäistää.
- Kumppanuuksia tulee edistää, kun Suomesta tähdätään uusille markkinoille. Cleantech-yritykset kaipaavat vetoapua suuryrityksiltä ja verkostoilta. Team Finland -toimintamalliin kohdistuu paljon odotuksia.
EK kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita yrityksiä! Vastauksia hyödynnetään, kun EK muodostaa omia kantojaan ja perustelee niitä päättäjille. Yritysten viestejä välitetään eteenpäin myös kansallisissa hankkeissa, joissa EK on mukana yritysten edustajana.
Uutisen sitaatit on kerätty yritysten vastauksista.
Lisätietoja:
Asiantuntija Tuuli Mäkelä, Ympäristöliiketoiminta ja yritysvastuu, puh. 050 3303245