Elinkeinoelämä: EU:lla on jo vahva sosiaalinen ulottuvuus

EU:ssa on käyty nyt noin vuoden päivät keskustelua talous- ja rahaliitto EMUn syventämisestä sekä sen ns. sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisesta. Sosiaalinen ulottuvuus liitetään usein tarpeeseen lisätä kansalaisten luottamusta EU:hun.

Eurooppa-neuvosto keskustelee aiheesta loppuvuodesta. Omana panoksenaan keskusteluun Euroopan komissio julkaisi lokakuun alussa tiedonannon, jossa avataan näkemyksiä, miksi ja miten EMUn sosiaalista ulottuvuutta pitäisi kehittää.

Työpaikkoja luovat yritykset ovat avain hyvinvointiin

Elinkeinoelämälle on tärkeää, että tiedonanto tunnustaa EU:n toimivaltuuksien rajallisuuden tällä alueella: työllisyys- ja sosiaalipolitiikka kuuluvat pääsääntöisesti jäsenvaltioiden päätösvaltaan.

EU:n perussopimus huomioi jo nyt kattavasti ns. sosiaalisen ulottuvuuden. Esimerkiksi työelämää säännellään laajalti jo noin 70 direktiivillä. Sääntelyä ei pidä enää lisätä. Avain työllisyyden parantamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen on yritysten kilpailukyvyn ja toimintaympäristön parantamisessa.

Työvoima liikkeelle, lisää vuoropuhelua

Komissio ehdottaa muun muassa tulostaulua, jolla seurattaisiin työllisyyden ja sosiaalipolitiikan kehitystä jäsenmaissa ja jota hyödynnettäisiin myös toimenpiteiden koordinoinnissa. Makrotalouden epätasapainoa valvovaan vuosiraporttiin (Alert Mechanism Report) ehdotetaan työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreita, ja jäsenmaiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen koordinointia EU-tasolla tiivistettäisiin eurooppalaisessa ohjausjaksossa (European Semester).

Myös työvoiman liikkuvuutta edistävät toimet sekä vuoropuhelun vahvistaminen Euroopan-tason työmarkkinaosapuolten kesken (niin sanottu sosiaalidialogi) nostetaan esiin. Komission mielestä on tarpeen pyytää näkemyksiä sekä EU-tason että jäsenmaiden työmarkkinaosapuolilta eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheissa.

Lisäksi tiedonannossa viitataan ajatukseen uudesta rahoitusvälineestä (konvergenssi- ja kilpailukykyinstrumentti, CCI), jolla tuettaisiin suuria rakenneuudistuksia läpi vieviä EU-maita.

Huomio olennaiseen makrotalouden hallinnoinnissa

EK pitää myönteisenä, että komissio kannustaa jäsenmaita uudistamaan rakenteita ja lisäämään työvoiman liikkuvuutta. Liikkuvuuden lisäämiseen on valittava oikeat keinot eivätkä ne saa johtaa sosiaaliturvalla ”shoppailuun”.

Talouden hallinnointijärjestelmän tavoitteena on seurata ja vahvistaa EU:n makrotalouden suoriutumista, jotta jäsenmaiden kilpailukyky paranisi. Jos työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreita aletaan tarkkailla nykyistä laajemmin, huomio uhkaa siirtyä pois olennaisesta eli makrotalouden tasapainoisesta kehityksestä. Myös paine välttämättömien rakenneuudistusten tekemiseen voisi vähentyä.

EK epäilee, vauhdittaisiko uusi rahoitusväline Euroopan talouskehitystä. Jos väline luodaan, kokonaisverotaakka ei saa kasvaa eikä epäterveitä taloudellisia kannustimia saa syntyä.

Sitä vastoin sosiaalidialogin vahvistaminen eurooppalaisessa ohjausjaksossa nykymenettelyjen pohjalta on paikallaan. Näkemysten pyytämisen työmarkkinaosapuolilta aiempaa aktiivisemmin ei kuitenkaan pidä johtaa siihen, että välttämättömät rakenneuudistukset jäävät tekemättä ja päätöksenteko talousasioissa hidastuu.

Lue lisää komission sivuilta:
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=89&newsId=1979&furtherNews=yes