Elinkeinoelämä: Liikesalaisuuksien suoja ei saa heiketä EU-uudistuksessa
Sääntelyä liikesalaisuuksien suojasta yhtenäistetään EU:ssa. Tavoitteena on tarjota yrityksille aiempaa paremmat keinot puuttua väärinkäytöksiin sisämarkkinoilla toimittaessa. Elinkeinoelämän mielestä uudistuksella ei saa heikentää suojan tasoa Suomessa.
Yrityksille syntyy liiketoiminnassa monia tarpeellisia tietoja, joita halutaan pitää salassa kilpailevilta yrityksiltä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi liikeideat, valmistusmenetelmät, asiakasrekisterit, hinnoittelutiedot ja markkinaselvitykset. Niitä kutsutaan liikesalaisuuksiksi ja ne on suojattu lailla.
Euroopan komission mukaan liikesalaisuuksien väärinkäyttö on lisääntynyt viime vuosina. Myös lainsäädäntö liikesalaisuuksien suojasta vaihtelee EU-maissa runsaasti. Eroja on sekä suojan sisällössä että tasossa. Epäyhtenäinen sääntely vähentää esimerkiksi yritysten halukkuutta maiden rajat ylittävään innovaatiotoimintaan.
Tilannetta korjaamaan komissio antoi reilut kaksi vuotta sitten direktiiviehdotuksen, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi nyt täysistunnossaan huhtikuun puolivälissä. Lopullisen lainvoiman direktiivi saanee neuvostolta toukokuussa, minkä jälkeen EU-mailla on kaksi vuotta aikaa viedä vaaditut muutokset omiin lainsäädäntöihinsä.
Direktiivi koskee liikesalaisuuksien suojaamista laittomalta hankinnalta, käytöltä ja julkistamiselta. Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa suojaa ja tarjota tehokkaat keinot väärinkäytösten torjuntaan.
Liikesalaisuus määritellään ensi kerran EU:ssa
Juridisesti liikesalaisuuksien suoja on perinteisiä aineettomia oikeuksia (teollis- ja tekijänoikeuksia) täydentävä suojamuoto ja sen tarkoituksena turvata yrityksen aineettomia investointeja.
Direktiivissä liikesalaisuus määritellään elinkeinotoimintaa koskevaksi tiedoksi, joka on salaista ja jolla on salassa pidon johdosta kaupallista arvoa sekä tiedon salassa pitämiseksi on ryhdytty riittäviksi katsottaviin toimiin.
Määritelmän lisäksi direktiivi sisältää säännöksiä muun muassa liikesalaisuuksien laillisesta ja laittomasta käytöstä, oikeusturvakeinoista ja sanktioista. Kyse on ns. minimidirektiivistä, joka turvaa suojaamisen vähimmäisvaatimukset mutta jättää kullekin EU-maalle joustonvaraa säätää tarvittaessa korkeammasta suojasta.
Suomessa liikesalaisuuksista säädetään eri laeissa: rikoslaissa, työsopimuslaissa, laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja julkisuuslaissa. Liikesalaisuudelle ei ole yleistä määritelmää ja ainoastaan rikoslaissa on yrityssalaisuus nimenomaisesti määritelty.
Suojan tasoa pidetään Suomessa kohtuullisen korkeana, mikä perustuu erityisesti hyvin toimivaan rikosoikeudelliseen järjestelmäämme. Liikesalaisuuksien suojaaminen hoidetaan yrityksissä yleisesti sopimuksilla.
Elinkeinoelämä tähdentää, ettei direktiivin toimeenpano saa heikentää sääntelyn tämänhetkistä tasoa ja laajuutta Suomessa. Direktiivillä ei pidä myöskään puuttua nykyiseen rikos- tai työlainsäädäntöön. Sinänsä tavoite liikesalaisuuksien suojan vahvistamisesta ja sääntely yhtenäistämisestä on kannatettava.
Valitettavaa on, että komission alkuperäinen direktiiviehdotus muuttui EU:n toimielinten käsittelyssä osin täysharmonisoivaksi. Lopulliseen direktiiviin jäi myös jo ehdotukseen sisältyneitä ongelmallisia kohtia muun muassa kanteiden nostamisen määräajoista, laittomista ja laillisista käyttötilanteista sekä oikeudenkäyntien luottamuksellisuudesta.
Lisäksi sääntely on paikoin liian teknistä, yksityiskohtaista ja vaikeaselkoista, mikä on omiaan lisäämään tulkintavaikeuksia ja heikentämään direktiivin tavoitetta tukea EU:ssa yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä yhtenäisillä oikeussuojakeinoilla.
Lue lisää:
Katso myös EK:n aiemmat nettiuutiset:
- Liikesalaisuuksien suojasta tulossa EU-sääntelyä (2.2.2016)
- Liikesalaisuuksien suojaa uudistetaan EU:ssa – sääntely Suomessa jo esimerkillistä (18.2.2014)
