Etätyön kustannukset tarkastelluilla toimialoilla noin 1,3 miljardia euroa vuodessa
Luonnonvarakeskus ja REINU econ selvittivät EK:n ja MaRan toimeksiannosta etätyön taloudellisia vaikutuksia kiinteistöjen käyttöön, liikenteeseen ja lounasravintolatoimintaan. Etätyön negatiiviset taloudelliset vaikutukset kyseisillä toimialoilla ovat noin 1,34 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2023 tehtiin joka viikko noin miljoona etätyöpäivää enemmän kuin vuonna 2019. Etätyön haitalliset vaikutukset näkyvät eniten pääkaupunkiseudulla. Työntekijöitä ei juurikaan siirry tekemään etätyötä muuttotappiopaikkakunnille, vaan hyötyjinä ovat vetovoimaiset paikkakunnat.
Etätyön negatiivisia taloudellisia vaikutuksia ei ole aikaisemmin selvitetty
Etätyöstä on keskusteltu paljon julkisuudessa: sen vaikutuksista muun muassa työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä työn tuottavuuteen ja innovaatioihin. Etätyöllä on myös taloudellisia vaikutuksia, joita Luonnonvarakeskus ja REINU econ selvittivät kolmella toimialla. Etätyön taloudelliset vaikutukset koko kansantalouteen ovat suuremmat.
Selvityksen mukaan etätyön taloudellinen kustannus on yhteensä 1,34 miljardia euroa.
– Tästä toimistotilojen vajaakäytön ja tyhjillään olon vaikutus on 632 miljoonaa euroa, liikenteen 431 miljoonaa euroa ja lounasravintoloiden 275 miljoonaa euroa vuodessa. Etätyön kasvun vaikutus toimistotiloihin näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, sillä puolet toimistotilojen neliöistä sijaitsee Uudenmaan alueella, REINU econin toimitusjohtaja Kyösti Arovuori sanoo.
Etätyön taloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääosin pääkaupunkiseudulle – työpaikat syntyvät isoihin kaupunkeihin ja niiden lähikuntiin
Etätyötä tehdään ylivoimaisesti eniten pääkaupunkiseudulla. Tämän takia sen negatiiviset vaikutukset ovat suurimmat pääkaupunkiseudulla.
Ravintolat menettävät kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa isommissa kaupungeissa. Osa kysynnästä ohjautuu päivittäistavarakauppoihin, mutta päivittäistavarakaupasta hankittu lounas ei korvaa ravintolalounaista aiheutuvia menetyksiä alhaisemman jalostusarvonsa takia.
– Etätyö vaikuttaa lounasravintoloiden palvelujen kysyntään etenkin Helsingin ja Tampereen kaltaisissa maakuntakeskuksissa. Lounasravintoloiden negatiivisista vaikutuksista peräti 100 miljoonaa euroa kohdistuu näiden kahden kaupungin ravintoloihin. Negatiivisia vaikutuksia on myös illallisravintoloihin, mutta niitä ei selvitetty tässä selvityksessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Etätyö ei luo tämän selvityksen perusteella työpaikkoja muuttotappiokuntiin. Työpaikkoja on syntynyt vain isoimpiin kaupunkeihin ja niiden lähikuntiin. Poikkeuksena tästä on Lapin maakunta.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Kyösti Arovuori, REINU econ, p. 040 515 8953
toimitusjohtaja Timo Lappi, MaRa, p. 040 734 5549
johtaja Sami Pakarinen, EK, p. 050 343 4337
Etätyön taloudellisia vaikutuksia
